Радио Онегаборг
        

ОБЩЕСТВО ДРУЗЕЙ КАРЕЛЬСКОГО ЯЗЫКА

Новости О сайте Карельский язык Литература Спорт Аудио Ссылки Контакт
Tänäpäi on kolmaspäivy, 26. sulakuudu 2017


Стихи и песни по-карельски




Mieleni miun tekövi
Kui oza vastata
Vai tuhuou myös
Egläi
Olis rinnal
Talvi
Kuuzahaine mečäs
Mielespiendyhistourii
Huondes tulou
Kaikkie hyviä, kezä
Voi olla muga
Sinuu parembua eule
Oman koin levon al
Pien sinuu mieles, Karjala!
Ikkun yöl
Tiähtikezä
Pluat’t’u
Kuldukala
Mindähbo
Kodi
Midä ei ole, voi olla
Besame
Jiän
A lundu tuou
Valgei yö
Himoittau lendoh
Vai älä pahua mieldy pie
Olis rinnal
Viet joven minuu kannetah
Pimei yö
Ei ollus voinua
Ostan sinulles koin
Valgei tansi
Oza
Olen paras
Mama
Sulasiä
Kellozet
Vastusiä
Kodi
Karjal
SINÄ OLET MUAILMAL
VOD ON NE SILMÄT VASTAAN
VALGEAT RUUSUT
SANOTAH MINÄ EN OLE ČOMAINE
Huondes liikundu


Стихи Марии Кундозеровой

Mieleni miun tekövi

Mieleni miun tekövi,
aivoni ajattelovi
lähtieni šanomahe,
kirjaista kirjuttamahe
šillä miun yštävällä,
parahalla kumppalilla,
kumpaista en ole nähnyn,
enkä ole tavannunka.
Kumpaista ei ole ollun
elämäššäni nikonša,
ilmasešša ijäššäni
hiän ei tullun poikki tietä,
vaštahani ei jiävin.
Siula, hyvä yštäväni,
miun armaš kaverini,
nämä šäkehet työnnän,
lähetän šanaiset kaikki.

Voitko sie kuvitella,
ajatella vaikka kerran –
šamah kouluh kävisimä,
korkiešta puajimatta.
Opaštajat meistä tulis
koululaisilla šurukši,
vaivaksiko vanhemmilla,
mieron nakraheltavakši.
Illat myö viettäsimä,
aikua kuluttasima:
bes’s’odaiset huolimatta,
koirankärvät liijatenki.
Yhteh myö mänisimä,
šuorisima viipymättä
vainko kakšosien kera,
keralla prihasen kahen.
Lapšet šuaha sriäppisimä,
šaisima porukan šuuren:
jokahini nellä lašta,
koko kolme äpärehtä.
Meilä olis yksi huaveh,
meininki ois molommilla,
jotta elis muamonkieli,
kirjavana kukistaisi.
Myö sitä käyttäsimä,
puajisima ilman šyytä
virkamiehill’ myömättä,
herroja lipertämättä,
jalkoihi kumartamatta,
peršeitä nuolomatta.
Meilä olis šamat teemat,
eikä šuuret, eikä pienet,
eikä keškikokohiset:
nakrua hihittäsimä
Pekka Pertun kertomua,
itkie ulaittasima
Leo Sevecin kuolomua.

Oisko kaikin puolin hyvä
ajatella mahotointa,
ilmasešša ijäššäni
ihan toteuttamatointa.
Eletty on puoleh ikäh,
parahie vuošieko
ilman silma, yštäväni,
yhtämieltäolijua,
šamah hiileh puhujua...
Kauhie on ajatella,
kummekšie – omituista:
kuinka äijä ruatoloita
jätetty on täyttämättä,
laittamatta tevot šuuret.
Luvetella voipi pitkäh,
viikon šuau henkähellä:
liput linnah oštamatta,
kalittaiset paistamatta,
gul’ankaiset gul’aimatta,
prihaset šepyämättä,
viinipullot juomatta,
vesipiiput polttamatta,
hyvät šanat šanomatta,
paremmat viäntämättä.

Mitä kaikkie vois tehä,
šuorittua kaikenmoista
yhteh yhyttyhyönä,
kahelta käytyhyönä!
Nyt še huolet kaikenmoiset
piätä vaivau loppumatta,
piättämättä mieltä painau,
huolettau herkiemättä.
Kävelemmä muan piällä
toini toista löytämättä,
onnettomat, ošattomat,
yštävyttä šuamattomat.
Hyvä kaverini armaš,
Paraš miun kumppalini,
Ušon siuh šokiešti,
Luotan mielettömäšti,
šyyttömäšti silma lemmin,
armaššan vijattomašti!
Joškuš yhtehe yhymmä,
šuamma toini toisihinsa,
lyömmä käsi kätehe,
šormet šormijen lomaha,
laulamma parahat laulut,
virret hyvät viritämmä!






Стихи Татьяны Барановой



Kui oza vastata

Kui oza vastata, on vaigei kyzymys.
Muakerä punohes keviät dai sygyzyt.
Se lendäy edehpäi, sil kiireh aiven on.
Opi ruveta suvaimah meijän mual.

Tiä toiči helizöy tuhu,
A toiči kastelou vihmu,
Täs tiähtet kižatah kruugah,
Linnat bauhutah täs.
Täs löydiä jygei on tostu,
Voit hälys vastata tostu,
Voit kebjieh kaimata tostu,
Jälles kaimattuu et lövvä täs.

Kuslienne eläy mual se minun ainavo,
Se vuottau minuu vai, minule ozua tuou.
Jo ammui eččizin, ga kiireh aiven on.
Opi suvaičus ainavo löydiä mual.

Se puaksuh elokses meil pidäy arvata,
On meijän suvaičus tozi vai muanittai.
A kielas puuttunou, ga kiireh aiven on,
Sidä kiirehes ellendiä eibo sua.






Vai tuhuou myös

Sinun jälles ustu salbua en,
Muga elän monen vuottu jo.
Kaikes pitkäs aijas sinä unohtunnuh et,
Sinuu yhty vuotan läbi yöt.

Vai tuhuou myös,
Da mennyh aigu valvou kogo yön.
Vai tuhuou myös,
Kai elos yhtes päiväs menöy silmien ies.
(kai silmien ies)

Älä hätkie seizo uksen luo,
Abevuksii mustua maksa ei.
Toizeh kerdah mielespiendy ozua meile tuou,
Pidäy oppie uskuo sidä meil.

Vai tuhuou myös,
Da mennyh aigu valvuou kogo yön.
Vai tuhuou myös,
Kai elos yhtes päiväs menöy silmien ies.

Vai tuhuou myös,
Da mennyh aigu valvuou kogo yön.
Vai tuhuou myös,
Kai elos yhtes päiväs menöy silmien ies.
(kai silmien ies)

2016






Egläi

Egläi vie
Oli elos minun huoletoi.
Mennyh päivy yhty hyviä toi,
Dai uskon minä mennyöh vie.

Kerrashäi
Rubei tusku minuu vaivuamah,
Buite pimiet pilvet heitytäh,
Net sinuu minus peitetäh.

Midä
Sanonuh olen pahua? Lähti häi.
Nygöi
Yksin jäin…minul egläi oli kai.

Egläi vie
Kebjieh elin minä, kižaten,
Sinä lähtit iäre – usko en.
Vai uskon - tulou egläine.

Midä
Sanonuh olen pahua? Lähti häi.
Nygöi
Yksin jäin…minul egläi oli kai.

Egläi vie
Kebjieh elin minä, kižaten,
Sinä lähtit iäre – usko en.
Vai uskon - tulou egläine.





Olis rinnal

Yö, ylen terväh meni yö,
Vedi meijän lämmät myös,
Vaiku kuva mustoh jäi.
On olluh sinun iäni täs,
Häviet sinä jällettäh.
A minä tahton yhty vai...

Olis rinnal, olis silmäl,
Olis hengi jättiä hengih.
Olis unis, olis yhtes
Minun syväin sinunke...

Jäi sinun jälgi minun tiel,
Opin kaččuo sidä vie,
Opin sinuu arvata...
Kui, mittuon moizen vijan täh
Sinä häviet uvvessah,
Opin jällen tavata...

Olis rinnal, olis silmäl,
Olis hengi jättiä hengih.
Olis unis, olis yhtes
Minun syväin sinunke...

Minä tänyön uinuo en,
Minä lövvän jällen sen,
Kiännän järilleh, kiännän järilleh yön sen.

Olis rinnal, olis silmäl,
Olis hengi jättiä hengih.
Olis unis, olis yhtes
Minun syväin sinunke...




Talvi

Tuas, mečänreunal, pertis
Jo ammui Talvi eli.
Häi suolai lumikiämii
Da jiälöi rajendoh.
Häi kerdai lumilangua,
Häi lumihurstii kudoi.
Häi azui lumeh hangie,
Pani sildoi jogiloih.

Lagi jiähine on,
Uksi kridžizöy.
Seinän karhakon tuan
Pimei vilizöy.
Harpuat kynnykses dai
Lundu kaikkiel.
Höyry ikkunoispäi
Valgei-valgei.

Häi mečästämäh kävyi,
Sai rengih kuudaman.
Kui seppy, hobjua tagoi
Da jätti rippumah.
Häi turkit jagoi muile,
Häi azui regitien,
A jälles meččäh astui
Da kois nouzi päčile.

Lagi jiähine on,
Uksi kridžizöy.
Seinän karhakon tuan
Pimei vilizöy.
Harpuat kynnykses dai
Lundu kaikkiel.
Höyry ikkunoispäi
Valgei-valgei.




Kuuzahaine mečäs

Täs mečäs rodih kuuzine,
Se kazvoi lagevol,
Da oli talvel vihandu,
Kui lämmäl kezäl mua.

Se tuhun pajuo kuundeli
Da magai lumen al.
Ei varannuh se pakkastu,
Sil liigua vägie sai.

Ei kuustu hukku vaivannuh,
Se toiči kävyi vai.
A pieni valgei jänöihyt
Sih puaksuh yökse jäi.

A kerran lapset kerryttih
Sen čoman kuuzen luo,
Kai unet kuuzi unohti,
Ei muannuh kogo yön.

Puu pajuo uuttu kuundeli,
Da čomat ruutat sai,
A jälles lapsii musteli,
Gu omah meččäh jäi.




Mielespiendyhistourii

Ehty tuli myös, yö pidäy vastata.
En pahua mieldy tuo, dai ei pie varata.
Vai teile minä täs, kai nygöi sanelen,
Kai midä mustoh jäi…
Kui mielespiin…

Tundo oli se, vai yksi tuhandes
Se buite oli täs, ga kerras hävieldi,
Vai syväin tykkäy vie, se yksi mustelou,
Gu egläi oli kai…
Vie mielespiin…

Se hävii sih, gu pimei huondeksel,
Ei tule myös, hos äijäl vuottanet,
Kus löydiä se, kui kiändiä järilleh?
Mistahto olen olluh viäry,
I nygöi kyzyn monen kerdua,
Täs sinä prosti minuu vai.

Hoivembi ei roi, ei kibu alene,
Dai mengäh igä kai – ei tundo vahnene,
Sih menöy elos kai – a minä sanelen,
Gu egläi oli kai…
Vie mielespiin…

Oli uni se – da meni agjassah…
I minun kirrundua mua vastah kajahtah.
Ga pahembi on sil, ken sanuo ei ni kerdua voi,
Kui mielespiin…
Kui mielespiin…

2015




Huondes tulou

Muan harmai hursti katoi,
Tie oigei nävy ei.
Myös silmih minun kačot,
A minuu kuule et.

Huondes tulou, nouzou kirkas päiväine.
Tiijän, oza meidy vuottau myös.
Huondes tulou, tulou paras aigaine.
Loppehes yö, loppehes yö.

Ei kuulu linnun iändy,
Yö muutti kaiken muan.
Et sinä yksin jiännyh,
Tuuli iänen minun tuou.

Huondes tulou, nouzou kirkas päiväine.
Tiijän, oza meidy vuottau myös.
Huondes tulou, tulou paras aigaine.
Loppehes yö, loppehes yö.

Loppehes yö,
Loppehes yö...

2015




Kaikkie hyviä, kezä

Myöstin linnut kerävytäh parviloih,
Vuottau niilöi pitky matku suvessah.
Lämmin, kirkas…Sinuu jäi vai mustella.
Kaikkie hyviä, kezä, tulieh vuodessah.

Syvystuuli myös märgii oksii katkou,
St’oklat itkus on syvysvihmoin täh.
Tänä kezän täs minuu vastai atkal,
Meni kezä kai sinuttah.

Ei sua kiändiä kezäyölöi jarilleh.
Midä minun syväin tyhjiä tykkänöy,
Äijän tämä kezä minul uskaldi,
Uskaldustu omua ei ni täyttänyh.

Syvystuuli myös märgii oksii katkou,
St’oklat itkus on syvysvihmoin täh.
Tänä kezän täs minuu vastai atkal,
Meni kezä kai sinuttah.

Oli lähän oza, tuli rinnale,
Olen myöhä sidä minä tundenuh
Päivy päiviä madal taivas pilvestyy,
Päivy päiviä tuhut vilut lähetäh.
Sie, kus minä istuin huondespuolessah,
Vihmas liehuu vaiku heiny mustennuh.
Kaikkie hyviä, kezä, tulieh vuodessah,
Sinuh minä tyhjiä olen uskonuh.

Syvystuuli myös märgii oksii katkou,
St’oklat itkus on syvysvihmoin täh.
Tänä kezän täs minuu vastai atkal,
Meni kezä kai sinuttah.

Myöstin linnut kerävytäh parviloih,
Vuottau niilöi pitky matku suvessah.
Lämmin, kirkas…Sinuu jäi vai mustella.
Kaikkie hyviä, kezä, tulieh vuodessah.

2015




Voi olla muga

Ylen terväh niityt kai valgei lumi kattau dai
Tuhun atkal iäni algau pajon sie.
Oli lämmin, musta vai, žiäli on, gu loppih kai,
Dai niken meil sidä keziä kiännä ei.

Voi olla muga, kus kezä helei on,
Voi olla muga, kus ozua hetki tuou,
Voi olla muga, näi mostu unis et,
Voi olla muga, gu häviey se.

Aiven löydiä tahton sen, kedä mieles minä pien,
Tahton piästä lämmäh kezäh järilleh.
Ei häi sinne puuttuo sua, nagrau tuuli sellän tuan,
Moine mieletöi on huaveh minun se.

Voi olla muga, kus kezä helei on,
Voi olla muga, kus ozua hetki tuou,
Voi olla muga, näi mostu unis et,
Voi olla muga, gu häviey se.

Ollah peitos linduzet, niilöin iänii kuulu ei,
Meččäh vaiku kuivien lehtien šohu jiäy.
Miksebo da kunne myös minä menen lehtii myö,
Midä nygöi ečin syvystalvel tiä?

Voi olla muga, kus kezä helei on,
Voi olla muga, kus ozua hetki tuou,
Voi olla muga, näi mostu unis et,
Voi olla muga, gu häviey se.

2015




Sinuu parembua eule

Sinuu parembua eule mieros,
Ga et kačahtai minuh kerdua.
Hos i puutummo toiči vastah,
Sinä siiriči minus astut.
Hos i puutummo toiči vastah,
Sinä siiriči minus astut.

Voin kaikile minä sanuo vie -
Sinuu vai mielespien, sinuu vai mielespien,
sinuu vai mielespien…

Voizit kiännäldiä piädy minuh,
Toiči muhista voizit sinä.
Ga ei sula jiä sinun silmis,
Ei pie sinule minuu ilmai.
Ga ei sula jiä sinun silmis,
Ei pie sinule minuu ilmai.

Voin kaikile minä sanuo vie -
Sinuu vai mielespien, sinuu vai mielespien,
sinuu vai mielespien…

Uskon sidä, gu päivy tulou,
Sinun silmis jiä vilu sulau,
Lämmin roihes sit viilei ilmu
Dai vie hädävyt sinä minuh.
Lämmin roihes sit viilei ilmu
Dai vie hädävyt sinä minuh.

Voin sinule sanuo sidä vie -
Suvaija heitä en, suvaija heitä en,
suvaija heitä en…

2015




Oman koin levon al

Myö kaikin huolitammo loitos,
Meil pidäy nähtä mieros kai,
Vai ei sua löydiä parem kohtua,
Kus kazvoit oman levon al.
Kus kazvoit oman levon al.

Sih paha mieli häviey kerras,
Dai sinä tirpat vastusiän,
Vai juohtuu mieleh tiähtitaivas
Sen oman taloin levon piäl.
Sen oman taloin levon piäl.

A roinnou toiči sinul atkal,
Ei sidä läbi piästä sua,
Kai jätä, sinne sinä matkua,
Kus nägyy levo oman koin.
Kus nägyy levo oman koin.

On mieros kohtua kaikenmostu,
Ga kaikkii paras – oma mua.
On hyvä se, gu sinuu vuottau
Da piästäy levo oman koin.
Da piästäy levo oman koin.

2015




Pien sinuu mieles, Karjala!

Olet talvel ylen valgei, kaunis minun mua.
Ylen helei olet keviäl, kaikil iluo tuot.
Elän minä kogo ijän nämmien meččien, järvien rinnal,
Engo toizih vaihtua voi.

Mua Karjalan, mua Karjalan!
Sih syväin minun palau vai,
Sih miellyin minä ammussah,
Pien sinuu mieles, armas mua!

Hengel hoivu, hil’l’u moine valgiel kezäyöl.
Syvys tulou, omal kullal kattau kaiken muan.
Järven vezi pahuоt pezöy, olgah talvi libo kezä
Tulla omah randah suau.

Mua Karjalan, mua Karjalan!
Sih syväin minun palau vai,
Sih miellyin minä ammussah,
Pien sinuu mieles, armas mua!

Anna ainos tiähtitaivas palau sinun piäl.
Ole, Karjal, korgiel tazal, anna vägie meil.
Kellon iänen kandau tuuli, ottau sanat minun huulis:
Kačo, Jumal, muadu meijän vie!

Mua Karjalan, mua Karjalan!
Sih syväin minun palau vai,
Sih miellyin minä ammussah,
Pien sinuu mieles, armas mua!

Pien sinuu mieles, Karjala!

2015




Ikkun yöl

Palau ikkun yöl, nägyy, muata ei,
Toinah, stolan tuan pagin loppei ei,
Toinah, kahtu ei mielespiendy työnnä,
Joga talois on palai ikkun moine.

On se merkinny - valgei ikkun yöl,
Anna läimänöy libo kydеnöy.
Minun hengel ei ole nygöi hoivua,
Minun koisgi on nygöi ikkun moine.

Palau ikkun yöl, nägyy, muata ei,
Toinah, stolan tuan pagin loppei ei,
Toinah, kahtu ei mielespiendy työnnä,
Joga talois on palai ikkun moine.

2015




Tiähtikezä

Lämmin muale tulla ehtii,
Juoksen myös muadu myö kengättäh.
Taivas kezäyöl on tiähtis,
Valgei roih päivässäh, päivässäh.

Tahtozin, gu kezä loppumatoi olis,
Anna minul jälles juoksis da lämmin rois.
Tahtozin, gu tämä čoma kezätaivas
Valgiel tulel ainos palas da iluo tuos.

Kezä, hoi, kezä,
Kezä, pajata helieh vie.
Kezä, hoi, kezä,
Ole, kezä, vie minunke.

Sienivihmu kižuau lehtis,
Peitoil on minunke, minunke.
Tuulut kebjei lähtöy lendoh,
Kuččuu myös ičenke, ičenke.

Lendiä tahton linnun jytyi,
Mečän piäl, niityn piäl, kukkien piäl,
Nähtä meijän muadu suurdu,
Anna se kezäyö mustoh jiäy.

Tahtozin, gu kezä loppumatoi olis,
Anna minul jälles juoksis da lämmin rois.
Tahtozin, gu tämä čoma kezätaivas
Valgiel tulel ainos palas da iluo tuos.

Kezä, hoi, kezä,
Kezä, pajata helieh vie.
Kezä, hoi, kezä,
Ole, kezä, vie minunke.

2015




Pluat’t’u

Pluat’t’ua äijy on, ruuttua luvuttah,
Eule panna piäle.
Minä sinuu myös, piäs da jalloissah sebävyksih kiärin.
Minä sinuu myös, piäs da jalloissah sebävyksih kiärin.

Tulit kezoilpäi, heinis jälgi jäi,
Ammui oli kezä.
Lämmiä musta et, minuu musta et, vilustui jo vezi.
Lämmiä musta et, minuu musta et, vilustui jo vezi.

Allot juostah myös joven selgiä myö,
Vezi lämmin rodih.
Piäs da jalloissah olet sellinnyh unohtandusobih.
Piäs da jalloissah olet sellinnyh unohtandusobih.

Pluat't'ua äijy on, ruuttua luvuttah,
Eule panna piäle.
Minä sinuu myös, piäs da jalloissah sebävyksih kiärin.
Minä sinuu myös, piäs da jalloissah sebävyksih kiärin.

2012




Kuldukala

Menen minä jovelluo, čyötön ongeh panen.
Minul ylen himo on suaja kuldukala.
Minä dvorčua kyzy en, minul ei pie dvorčii nämmii.
Yhtes neičois vuotan vai kačahtustu lämmiä.
Minä dvorčua kyzy en, minul ei pie dvorčii nämmii.
Yhtes neičois vuotan vai kačahtustu lämmiä.

Neičoi piädy kiännä ei, vaiku toizii nägöy.
Minuu buite ole ei, olen läbinägyi.
Tule abuh, kala, täs, neičoil, kuldu, anna mieldy.
Anna neičoi tirpa ei, anna minuh mieldyy.
Tule abuh, kala, täs, neičoil, kuldu, anna mieldy.
Anna neičoi tirpa ei, anna minuh mieldyy.

Kuldukala, käske vai neidizele sille
Anna lähtöy minunke, kunne lähten minä.
Anna kaččou minuhpäi, sinisilmii ottua ei voi.
Dvorču jätä ičelles, - kuldukalua nevvon.
Anna kaččou minuhpäi, sinisilmii ottua ei voi.
Dvorču jätä ičelles, - kuldukalua nevvon.

2015




Mindähbo

Mustu igävy muokkuau myös, kynzil kiškou se minun syväindy.
Olen sevonnuh minä täs, omas elokses en näi hyvytty.
Mindäh tundenuh ozua en, mindäh tirpua en voinnuh minuuttua?
Ylen rohkiennu olles, jiäin minä sinuttah.

Päivy, yö – aigu menöy tyhjäh,
Päivät, yöt syväin tuskas on.
Mindähbo emmo olle yhtes,
Emmo näi myö olla omien luo?

Kaikenjytysty eluo on, rinnal uuttu on mielespiettäviä.
Sinuu unohtua voizin dai olis elokses päiviä pättäviä.
Mindäh rohkiennu olluh et, mindäh tirpua et voinnuh minuuttua?
Nygöi ijäkse, näitgo, jiäit sinä minuttah.

Päivy, yö – aigu menöy tyhjäh,
Päivät, yöt syväin tuskas on.
Mindähbo emmo olle yhtes,
Emmo näi myö olla omien luo?

Vaiku ozuttah minule, yöl uksen salvatun tagua
Sinun askelet hil’l’azet, ga… sie ei ole nikedä, ei ole nikedä!

Mindähbo emmo olle yhtes,
Emmo näi myö olla omien luo?

Ei voi alevuo kibu vie, panen soittamah pajon endizen.
Ei sua tagazin myöstyö miel, olles kogonah kiini nygözes.
Mindäh tundenuh ozua en, mindäh tirpua en voinnuh minuuttua?
Ylen rohkiennu olles, jiäin minä sinuttah.

Päivy, yö – aigu menöy tyhjäh,
Päivät, yöt syväin tuskas on.
Mindähbo emmo olle yhtes,
Emmo näi myö olla omien luo?

2015





Kodi

Hyvä kodi minul on,
Vahnu on da čoma.
Ozavannu eliä voin,
Igävänny olla.
Älä salbua ustu,
Sinä minuu musta,
Minun armas, täs…
Vai pane mustoh.

Jogirandu hil’l’u dai
Kodi muata vieröy,
Työndäy pilvii levolpäi
Välläh tiähtimieroh…
Yhtes minuu työnnä,
Ylen tahton tuonne.
En voi sinuttah…
Et, kodi, työnnä…

Kohti maguamaspäi kengättäh…
Hyppiä, läkkä lendoh uvvessah…

Hyvä kodi minul on.
Vahnu on da lämmin.
Ozavannu eliä voin,
Aijoi pihal kävvä…
Ylen tahtoin aiven,
Ku sih rodis pajo,
Anna pajo roih…
Myös minä sanon: …on…
Hyvä kodi minul on.

2015




Midä ei ole, voi olla

Sen tiijän tarkah: midä ei ole, voi olla.
Vot puutui sinuh mieldyö valehite tuolloi.
En nygöi työndäs sinuu ičespäi nikunne.
Kai, midä ei ole, voi olla – minä tunnen.

Kui mennä sinun luo, kus sinuu löydiä suau,
Da kudai ilmutie vai sinun viereh tuou.
Minuu kuule jälgimäi, anna valdu sanuo se,
Ku nygöi sinuttah täs eliä maksa ei.

Sen tiijän tarkah: midä ei ole, voi olla.
Vot puutui sinuh mieldyö valehite tuolloi.
En nygöi työndäs sinuu ičespäi nikunne.
Kai, midä ei ole, voi olla – minä tunnen.
Na na na na na
Aha aha
Na na na na na
Aha aha

Vois vaiku sinunke kai panna puolekkai,
Kai minuu myöte roih, sen terväh sinä näit.
Minä astun matkat kai, minul pidäy sanuo se,
Ku nygöi sinuttah täs eliä maksa ei.

Sen tiijän tarkah: midä ei ole, voi olla.
Vot puutui sinuh mieldyö valehite tuolloi.
En nygöi työndäs sinuu ičespäi nikunne.
Kai, midä ei ole, voi olla – minä tunnen.
Na na na na na
Aha aha
Na na na na na
Aha aha

2015




Besame

Täl ylen igäväl aijal
Pyhki jo kyynälet silmis da muhahtai vai.
Terväh meil erota pidäy,
Lujembah sebiä da igävät unohta kai.

Yö tämä igävy terväh jo loppehes,
Huomei meil erota roih.
Lähtie roih sinuspäi, syväin jo tostahes,
Unohtua sinuu en voi.

Erotes kačahtai helläh,
Syväindy iloittau kodvan vie kačahtus se.
Täl aigua kyynälet peitä,
Lähtijes ukkua da lujembah sebiäldä vie.

Yö tämä igävy terväh jo loppehes,
Huomei meil erota roih.
Lähtie roih sinuspäi, syväin jo tostahes,
Unohtua sinuu en voi.

2015




Jiän

Vie pimien jälles valgei roih, dai astuo voit,
Voit astuo kuivii lehtii myö, dai jälgi sih roih.
Vie tykkäy syväin hibjan al, vie hengih jiät.
En, toinah, enäm tule täh, a, toinah, sinun viereh jiängi…

Jiän sinun huulil tuhkakse,
Jiän sinun silmis loimukse,
Vai sinun käzih - tuulen hengi.
Jiän ilmiel lumitiähtekse,
Jiän loitton tulen säjekse,
Vai sinuh niškoi - valgien jälgi.

Roih pimien jälles valgei myös, dai mennä suau.
Suau mennä paloniittyy myö dai jiädygi myö.
Ei ole kibei, tirpan kai dai varua en.
En, toinah, enäm tule täh, a, toinah, sinun viereh jiängi…

Jiän sinun huulil tuhkakse,
Jiän sinun silmis loimukse,
Vai sinun käzih - tuulen hengi.
Jiän ilmiel lumitiähtekse,
Jiän loitton tulen säjekse,
Vai sinuh niškoi - valgien jälgi.

2015




A lundu tuou

Myös taksit minus siiriči juostah ammussah,
Et telefonas vastua, loppih jo kai.
En tiijä, midä sanuo olis...
Toinah, vie mielesgi pien...

A lundu tuou, a lundu tuou,
Silmih vai se lyöy, lyöy.
Nimidä en voi – on suuri žuaru,
Ga vuotan sinuu täs, kui vuorol.
Suul lumitiähtii tabuan...Ylen abei...
Vot on ildu. Eule midä
ruadua sinuttah...
Vai lundu tuou...

On himo sinuu nähtä, jo ammui kylmän tiä,
Ga mostu himuo sinul ole jo ei.
Vai ikkunoihpäi kodvan kačoin ...
Toinah, vie sinuu sie näin.

A lundu tuou, a lundu tuou,
Silmih vai se lyöy, lyöy.
Nimidä en voi – on suuri žuaru,
Ga vuotan sinuu täs, kui vuorol.
Suul lumitiähtii tabuan...Ylen abei...
Vot on ildu. Eule midä
ruadua sinuttah...
Vai lundu tuou...

2015




Valgei yö

Valgei on yö, vai tuhjoloi tuas
Liehuttau tuuli se rohkei, se argu.
Valgiennu yön, konzu undu yö tuou,
Vai kerran näin minä unen sen valgien.

Suarnas ku siivel linduine lyöy,
Dai minulluo tulet sih rouno ku sinä.
Valgieh sih yöh yhtes lähtemmö myö
Vai kunne en tiijä, vai kunne en tiijä.

Valgeihut yö heityi valgiennu pilvenny,
Tuuli vai koskettau lehtyzii käil.
Paginan kuulen dai näin sinun armahan,
Mindähbo ollou se nähtävy vai.

Päiväine nouzou, loppehes yö.
Žiäli on erota unes sit magies.
Tahtozin uvvessah nähtä sen yöl,
Ga ollahhäi lyhyzet yöt nämmä valgiet.

Syvaimeh yksi vai toivomus jäi,
Päiväzen nouzuhpäi ihalmos astun.
Uskon en unis, a ilmis sen näin,
Dai sinuu vie vastuan, dai sinuu vie vastuan.

Valgeihut yö heityi valgiennu pilvenny,
Tuuli vai koskettau lehtyzii käil.
Paginan kuulen dai näin sinun armahan,
Mindähbo ollou se nähtävy vai.

2015




Himoittau lendoh

Muata en voinnuh, tusku on moine, loppumatoi yö.
Pidäs se voittua, kodvaine vuottua, uuzi päivy roih.
Aigu on pitky, muailmu itkus, atkal sinuttah.
Kenlienne muutti ilman ruutat, šeloi matkat kai.

Taivahas pilvet pimiet juostah, ei ole voindua lendoh nosta,
Ihalmon eisti ilmu kostei, siä loppei ei.
Ei ole voindua lendoh nosta, pizaret st’oklua myöte juostah,
Minä sinuu mielespien, se musta, sidä vihmu vastua ei.

Syväimel tunnen, roimmokseh yhtes, oigiet ozan ies.
Nägyy, gu ei voi ilmutie meidy vediä yhteh vie.
Himoittau edeh ilmua myö lendiä, siivet sellän tuon.
Tiähtii myö kohti myödäine tuuli sinun viereh tuou.

Taivahas pilvet pimiet juostah, ei ole voindua lendoh nosta,
Ihalmon eisti ilmu kostei, siä loppei ei.
Ei ole voindua lendoh nosta, pizaret st’oklua myöte juostah,
Minä sinuu mielespien, se musta, sidä vihmu vastua ei.

Taivahas pilvet pimiet juostah... pimiet juostah...
Ihalmon eistäy ilmu kostei... ilmu kostei...
Ei ole voindua lendoh nosta, pizaret st’oklua myöte juostah,
Minä sinuu mielespien, se musta, sidä ilmu vastua ei.

2013




Vai älä pahua mieldy pie

Meres,
myö voimmo rinnal uidua meres,
Ga ollah henget toizien vieres,
On minul sinun rinnal ahtas…
…Vai älä pahua mieldy pie…

Myöhä,
on sanoi sanuo ylen myöhä.
Dai sanat minun ollah köyhät…
On rinnal ahtas, minun armas…
…Vai älä pahua mieldy pie…

Paidu,
se on gu märgy, hibjas kiini,
Dai tunnen minä tuulen viilien…
Jo tunnen, meijän päivy laskeh…
…Vai älä pahua mieldy pie…

Hil’l’u,
ei kuulu iänii, ylen hil’l’u,
Vai tyhjy syväin tuikkau hil’l’ah…
A sinä rinnal buite vaskes…
…Vai älä pahua mieldy pie…

…Vai älä pahua mieldy pie…
…Vai älä pahua mieldy pie…

2015




Olis rinnal

Yö, ylen terväh meni yö,
Vedi meijän lämmät myös,
Vaiku kuva mustoh jäi.
On olluh sinun iäni täs,
Häviet sinä jällettäh.
A minä tahton yhty vai...

Olis rinnal, olis silmäl,
Olis hengi jättiä hengih.
Olis unis, olis yhtes
Minun syväin sinunke...

Jäi sinun jälgi minun tiel,
Opin kaččuo sidä vie,
Opin sinuu arvata...
Kui, mittuon moizen vijan täh
Sinä häviet uvvessah,
Opin jällen tavata...

Olis rinnal, olis silmäl,
Olis hengi jättiä hengih.
Olis unis, olis yhtes
Minun syväin sinunke...

Minä tänyön uinuo en,
Minä lövvän jällen sen,
Kiännän järilleh, kiännän järilleh yön sen.

Olis rinnal, olis silmäl,
Olis hengi jättiä hengih.
Olis unis, olis yhtes
Minun syväin sinunke...

2015




Viet joven minuu kannetah

Viet joven minuu kannetah, ei randah soudua anneta,
A veneh kodvan pyöriy luvvon piäl.
A čuloit käzii šelotah, net buite aidua sivotah,
Se eistäy, eistäy, eistäy rannan loitombakse vie.

Kui hanhien siivil suvaičus tuas lendäy minun ies,
Jo ammui pidäs azettuo, ga virdu piästä ei.

A kuni ohjain venehty, se lyhyt aigu meneldi,
Se aigu, kudai ozua andoi vai.
A jogi kandau aldozii da peittyy randutuhjozih,
Vai ielleh, ielleh, ielleh minuu vedäy sinuspäi.

On elos minun ohjatoi, gu tämä jogi rajatoi,
Sen virdu kandau minuu edehpäi.
Ei ole jygei matkata, ei ole jygei arvata,
On jygei, jygei, jygei pidiä omua iččie käis.

2015



Pimei yö

Pimei on yö, puul’at viuhketah muanalan piäl,
Tuuli vonguttau provodoi täs, tiähtet nävytäh odva.
Pimienny yön uni ei tule sinule piäh,
Sinä liikutat kätkytty da pyhkit kyynälii kodvan.

Tahtozin kui piästä sinulluo, armahalluo,
Kaččozin vai sinun armahih silmih hätken.
Pimei se yö minuu sinunke eroittau myös,
Mustu vihaine muanala on meijän syväimien välis.

Uskon vai sih, rubiet vuottamah päivät dai yöt.
Usko avvuttau minule tiä surmas lähäzes piästä.
Ihalmo on, menen torah, ei puoleta väit.
Tiijän, unohta armastu et, sinä kai pahuot kestät.

Varaita ei, tullou surmanke vastavuo tiä.
Nygöigi se tuaste minun piäl pyöriy hil’l’ah.
Päivät dai yöt minuu vuottajes elostu viet,
Sendäh minule ei midä roi, tiijän varmah sen minä.

2015



Ei ollus voinua

En ole sinuu, armas, nähnyh enne,
Ga unis sinä tulet yksikai.
Meil silloi voinnus oppie yhteh mennä.
Ei ollus voinua, ozua ollus vai.
Ei ollus voinua, ozua ollus vai.

Täs tuli enne aigua minul vahnus,
Ga eule tämä viärys sinun piäl.
Vois olla meijän puaru kaikkii paras,
Ei ollus voinua, ozua ollus meil.
Ei ollus voinua, ozua ollus meil.

Myös buite sinä tulet minul vastah,
Myös kuulen sinun iänen loitospäi.
Jo oldas meijän lapsil suuret lapset,
Ei ollus voinua, ozua ollus vai.
Ei ollus voinua, ozua ollus vai.

Et loškua kodih tulles aiduveriäl,
On hil’l’u moine, ottau korvat kai.
En olis minä nygöi vahnem sinuu.
Ei ollus voinua, ozua ollus vai.
Ei ollus voinua, ozua ollus vai.

2015



Ostan sinulles koin

Ostan sinulles koin lammen hil’l’azen rinnal.
Sinuu armastu vien kodih mielužah sih.
Kezikyyhkölöi tuon minä ihalmos sinne,
Anna eletäh meijänke sit.

A valgei joučen lammen piäl
Vai heiluu tiähten kuvanke.
Sen lammen ies roih kodi minun sinunke.
A valgei joučen lammen piäl
Vai heiluu tiähten kuvanke.
Sen lammen ies roih kodi minun sinunke.

Tässäh ei olluh minul ni kodii, ni konduu,
Kunne tulla meil ijäkse elämäh vois.
Nygöi olemmo myö kahtei sinunke konzu,
Uskon suaja kai kebjembi roih.

Vähä mahtuo on meil, toinah oza ei magua,
Löydäy meijällyö tien, tulou, hyvytty tuou.
Meile avvuttau täs yhtes kazvattua saduu,
Eliä igä kai armahas kois.

2015



Valgei tansi

Soitandu kuuluu myös.
Neistansin soittai ilmoitti vai,
Azetuin sinun ies,
Rohkiesti annoin sinule käin.

Tahtozin minä ottua tansih
Sinuu, sinuu vai,
Lähtemmö val’sih kahtei käzi käis.
Pyörittäy meidy tämä val’si,
Avvuttau meile valgei tansi,
Lähendäy meidy valgei tansi täs.

Muuzikku lendoh suau,
Pyörimmö val’sis kebjesti myö.
Ihalmuo val’si tuou,
Ijäkse mustoh panemmo sen.

Tahtozin minä ottua tansih
Sinuu, sinuu vai,
Lähtemmö val’sih kahtei käzi käis.
Pyörittäy meidy tämä val’si,
Avvuttau meile valgei tansi,
Lähendäy meidy valgei tansi täs.

2015



Oza

Ozago hil’l’azeh kolahutti ustu.
Minulluogo tuli se, uskon dai en usko.
Lundu toi, vihmu löi, algoi huondespuoli,
Päivät kai, aijat kai kusbo sinä olit?

Oza uksen avualdi vai,
Minä kerras ellendin kai.
Kaiken ijän menetin tuas,
Vastah puuttuo ozanke suas.
Kylmin minä, ajelin muat,
Tiezin, tämä tovekse roih,
Kai, mi ollou, eletty on,
Ei se sudre olluh.

Oza täh azetui, älä ehki kyzy,
Ozattah elin kui, kuibo elos pyzyin?
Vuottau ken, tirpau kai, midä elos miäriäy.
Vaiku kai, tämä kai, tyhjäkse ei menis.

2015



Olen paras

Et musta, et tunne, et näi sinä minuu ičen rinnal.
Ga, yksikai, tulou yö, dai nostan minä oman hinnan.

En olle paras minä vie,
Ei pietä arvos minuu tässäh tie, ga…

Anna päivy vai, anna yksi yö,
Anna aigua dai sit nähtä voit,
Gu paras olen!
Anna päivy vai, anna yksi yö,
Anna aigua dai ei undu roi,
Gu rinnal ollen!

Et kuču, et eči, et pie sinä minuu äijäl mieles.
Ga, yksikai, kummu on, dai en voi suuttuo sinun piäle.

En olle paras minä vie,
Ei pietä arvos minuu tässäh tie, ga…

Anna päivy vai, anna yksi yö,
Anna aigua dai sit nähtä voit,
Gu paras olen!
Anna päivy vai, anna yksi yö,
Anna aigua dai ei undu roi,
Gu rinnal ollen!

Anna päivy vai, anna yksi yö,
Anna aigua dai ei undu roi,
Gu rinnal ollen!

2015



Mama

On pimei syväinyö, et magua sinä myös
Da kuuluu vieno pajo läbi yön.
Vie ruatah sinun käit, a minä undu näin,
Vai aigu menöy buite vieröy mäis.

Mama,
täs sinuttah on ylen atkal, mama…
vie tässäh menen sinul vastah, mama…
on ainos mustos sinun lämmät käit…

Ei paidu piäle päi, en undu mostu näi,
Et sidä aigua kiännä tuaksepäi.
Kus muamo rinnal on, kus kuulta händy suau,
Se lapsusaigu ammui mennyh on.

Myös syväin tuskah roih da usko moine on,
Gu voibi nygöi mennä muaman luo.
Net silmät nähtä vai, net sanat sanuo dai…
Dai olla muaman rinnal igä kai.

2015




Sulasiä

Voizit ellendiä syväimen syttynyön,
Lendäy sinulluo muailman se.
Kivun tirpazit iče sen jyttymän,
Toinah uskozit minule sit.

En unohta sinuu, nikui en voi,
Vie mielespien.
Vuottelen kevätty myös,
A tulou sulasiä.

Voizit minulluo tulla hos laidua myö,
Unis ozuttai kerdaine hos.
Minä uppuozin sinizih silmih myös,
Sinuu, armastu, nägizin kus.

En unohta sinuu, nikui en voi,
Vie mielespien.
Vuottelen kevätty myös,
A tulou sulasiä.

2014




Kellozet

Myös lumi läpettäy,
Myös vilu kirkendäy.
Myö regyös lennämmö
Da helieh nagrammo.
Puut terväh husketah,
Meil šokat rusketah.
Tie vastah lennättäy
Da meidy kannattau.

Kellozet, kellozet
Loitton kuulutah,
Uuttu Vuottu vastuamah
Meidy kučutah.
Kellozet, kellozet
Anna soitetah,
Meidy hyvät ystävät
Gostih vuotetah.

Myös purou pakkaine,
Pie peitos nenäine.
Tiä ilo lämmittäy
Da nagro parendau.
Hoš lennät kivokseh,
Sie lumipielukses
Vai pieze teriämbäh
Da nagra heliembäh.

Kuu korgiel čilkettäy,
Tie kodih kiirehtäy.
A huomei nouzemmo,
Myös ajoh lähtemmö.
I meijän kelloine
Myös algau soittamah
Da kellon pajoine
Roih loitton kuulumah.

2014



Vastusiä

Talvi tuli myös, tuli kylmy siä.
Vilu tuuli lyöy, kandau lundu se.
Kylmy lumi myös pyöriy minun piäl,
Sinun armo on kylmy valgei jiä.

Pyöriy hil’l’ah, pyöriy hil’l’ah lumi ilmas.
Pyöriy meijän jälgimäine siä.
Pidäy loppie tyhjy pagin, minun armas,
Pidäy oppie lähtie vastusiäh.

Lähtie vastusiäh, vaihtua elon tie.
Paras oza iel – eččie pidäy se.
Loitton piäze en, pettäy kylmy siä,
Minuu sinun luo vedäy libei jiä.

Pyöriy hil’l’ah, pyöriy hil’l’ah lumi ilmas.
Pyöriy meijän jälgimäine siä.
Pidäy loppie tyhjy pagin, minun armas,
Pidäy oppie lähtie vastusiäh.

2014




Kodi

Tiedy myö astui yksi mies, astujes oli selgy hies.
Siiriči jogi kandoi vien, čomendi tien.
Uskoi se mies, gu aigu roih, konzu häi nostau hyvän koin.
Hänelgi tottu ozua roih, sie omas kois.

Vaigiennu toiči matku roih, avukse pajuo panna voit.
Pajo se terväh kodih tuou, sih kodih tuou.
Kodih, kus veräi avvoi on, kodih, kus päčči lämmin on,
Stolale pannah midä on, kai midä on.

Kodih sih tulla ainos voit, hengele hoivua kois sit suat.
Pahuot dai hyvyöt, midä roih, sie sanuo voit.
Kodi se sinuu vuottau myös, sinne voit tulla keski yös.
Kohtu, kus rauhas olla vois, sie olet kois.

2015



Karjal

Muailmas äijy on čomua da armastu kohtua.
Čomus se muanittau, muanittau, muanittau tulemah myös.
Nygöigi ei suannuh parembua aigastu vuottua,
Kallehih kohtazih tulimmo uvvessah myö.

Hätken mieli vie Karjalah kuččuu,
Unis nähtä tulou vie
Terävyn’okkii ladvazii meččien
Sinizien järvilöin silmäzien piäl.

Kezäine yö tulou, čomendau kallivomuadu,
Vallottau hil’l’aine, hil’l’aine, hil’l’aine pohjaine yö.
Ellendiä oppizit, järvigo taivahah kuadui,
Ellendiä et malta, taivasgo järvilöis on.

Hätken mieli vie Karjalah kuččuu,
Unis nähtä tulou vie
Terävyn’okkii ladvazii meččien
Sinizien järvilöin silmäzien piäl.

2015






Ольга Лимаренко

SINÄ OLET MUAILMAL

Tiedän, sinä olet muailmal
Da ögaine minutti,
Sinuu hengitän,
Da elän sinunke,
Unessa dai nygögi.
Ei, nimidä ei pie sinus päi,
Vai midä minä tahton
Vilauhtaa, kui kuvahaine,
Sinun matkalla.

Mennä, eigo silmii nostea,
Mennä, vaiku ättiä älgeä,
Mennä, yksi kerdu,
Sinun elon reunalla.

Tiedän, sinä olet muailmal,
Vai midä minä kysyn,
Vilahutta ikkunas,
Kui suvas päiväžen.
Olgah, oli lyhyt armahus,
Kargei ongi ero.
Anna mennä, rinnal sinunke,
Muistaa sinun ääni.

Mennä, eigo silmii nostella,
Mennä, vai ku ättää älgeä
Mennä yksi kerdu
Sinu elon reunalla.




VOD ON NE SILMÄT VASTAAN

Vod on ne silmät vastan,
Hiilien tähtižet.
Vod on ne silmät vastan,
Lämmät da kirkaižet.
Vod on ne silmät vastan,
Čuayžen nägoižet.
Vod on ne silmät vastan,
Mibo se, mibo se?
Anna on, anna on,
Ikävä dai ozaton.
Minun voimal vastapäi,
Vod on ne silmät vastan.

Yhtisti meidy, Yhtisti meidy,
Yhtisti meidy - Oza.
Älä vai peitä, Älä vai peitä,
Vai älä peitä silmii.

Vod on ne silmät
vastan Yoksetah vuvvet vain.
Vod on ne silmät
vastan
Nygöi da edeh pjai.
Vod on ne silmät vastan
Erota emmo voi.
Vod on ne silmät
vastan
Minun unohtomatoi.
Minä en tiedä- en.
Midä täs löudänen.
Minä vai paätan,
Vod on ne silmät vastan.

Yhtisti meidy, Yhtisti meitdy,
Yhtisti meidy - oza.
Älä vai peitä, Älä vai peitä,
Vai älä peitä silmii .





VALGEAT RUUSUT

Ikkunan tagan lämmembi,
Vai pakkažen aigah.
Menen täh veriän, kui kezäl,
Kukka saduh.
Tahtozin minä lämitää,
Net valgiat ruusut.
Ukkaila dai sebäilä
Kaikil silmis.

Valgeat ruusut,
valgeat ruusut
Puolsteton kukka.
Midä on ruanut lumi da pakkas äähine ikkuna.
Ihmiset otetah teidy vai pruazdnekal
Eri päiväksi.
Dai ätetäh kuolemah
Vilul, valgeal kylmä ikkunal.

Otetah rahvas ruusut kodih, da illalgi myöhä.
Pruasnekan tuli täytää raviah, kai ikkunat.
Talvelgu ken kasvattaa valgiat ruusut,
Da laskou net mieroh kylmälla tuhulla.

Valgiat ruusut, valgiat ruusut
Puolsteton kukka.
Midä on ruanut lumi da pakkas äähine ikkuna.
Ihmižet otetah teidy vai pruazdnekal
Eri päväksi.
Dai ätetäh kuolemah Vilul, valgeal kylmä ikkunal.





SANOTAH MINÄ EN OLE ČOMAINE

Sanotah minä en ole čomaine.
Mindäh kävelöu minul peräh?
Ildu päväžil ruavos päi pordahil,
Tulou minunke sebäilemäh.
Kunne lähtenen ainos on rinnale,
Kačcou silmih da šupettele:
"Parembi sinuu en ole löydänyt.
Sulhaine, linduine, kuldaine!"
Egläi illalgu ei voinuh erota.
Kodih mennä ei tahtonut häi,
Ehki minä en olizin kylmänuh,
Pani pinčäkko minun selgäl.
Sendäh olengi hyvälla tavalla,
Sendäh irvistän ögaižlle.
Vaiku sanotah en ole čomaine,
Minä en usko, en kenelle.




Huondes liikundu

Hengitämmö syvän asti,
Käet leviah - yksi,kaksi
Terveh hengi,ravei kundo,vikely
Huondekses päi vägiä siästa,
Piästä piädu humalasta,
Kuni olet elos liiku,voimistu.

Olet omas fatieras,
Viere lattial - yksi, kaks,
Luadi oigei siirendy da liikundu.
Lykkää pahat bokas päi,
Ota uuttu edes vai,
Ota hengi syvin vägivallasti.

Ylen kasvoi kogo mieros,
Griba virus, kolme neljäs,
Levävyy da kasvau tämä voimatus.
Olet heiko ruuheh - hop,
Äbäžeiä terveh voit,
Käytäkkaa vai rahvas hyvä hierahdu.

Ei pie valvattua ni yhtY.
Alah ,yläh istavykkua.
Ei pie olla suutuksis da burakko.
Ollou himo, vai on älo,
Hiero iččea kui vai maltat,
Kumarda pial vesi pučči kiirehel.

Emmo varua pahoi viestii,
Jyoksemmo vai kiirehesti,
Hyväs mieles kuduat ensikerdaižen.
Čoma kaččua juokso joikoh,
Älgimäižii eule vouse,
Juoksu andau sobuu kaikil,tervehen.