JEVANGELII MATFEIN MUGAH

Lugu 1.

¹Tämä on Iisusan Hristosan, Davidan poijan da Avraaman poijan rodulangu.²Avraamale rodiihes Isakku, Isakale Juakoi, Juakoile Juudu da hänen vellet;³Juudale Peres da Serah, kudamien muamo oli Tamar, Peresale Hesron, Hesronale Ram,⁴Ramale Aminadab, Aminadabale Nahson, Nahsonale Salma,⁵Salmale Boas, kudaman muamo oli Ruavu, Boasale Ovid, kudaman muamo oli Ruf', Ovidale Iisai;⁶Iisaile rodiihes David, suari.

Davidale rodiihes Solomon, kudaman muamo oli Uurien akku;⁷Solomonale rodiihes Rehabeam, Rehabeamale Avia, Aviale Asaf,⁸Asafale Josafat, Josafatale Joram, Joramale Ussia,⁹Ussiale Jotam, Jotamale Ahas, Ahasale Hiskia,¹⁰Hiskiale Manasse, Manassele Amos, Amosale Josia;¹¹Josiale rodiihes Jekonii da sen vellet Vavilonah siirron aigua.

¹²Sen siirron jälgeh Jekoniele rodiihes Sealtielu, Sealtielale Serubbabel,¹³Serubbabelale Abihud, Abihudale Eliakim, Eliakimale Asur,¹⁴Asurale Sadok, Sadokale Jakim, Jakimale Elihud,¹⁵Elihudale Eleasar, Eleasarale Mattan, Mattanale Juakoi,¹⁶Juakoile Josif, Marijan ukko, Marija sai Iisusan, kudamua sanotah Messiekse.

¹⁷Nenga rahvahanpolvii Avraamas Davidah suate on kaikkiedah n'ellitostu, Davidas Vavilonah siirdümizeh suate sežo n'ellitostu polvie, i Vavilonah siirdümizes Messieh suate vie n'ellitostu polvie.

¹⁸Iisusan Hristosan rodiendu oli nengoine. Marija, Hänen muamah, oli uskaldettu Josifale mučoikse. Enne heijän ühtehmenendiä nähtih, Marija on kohtuine. Tämä kohtu oli Pühäs Henges tulluh.¹⁹Josif oli hüvä ristikanzu i ei tahtonuh huijata hänele uskaldettuu Marijua rahvahan ies, a tahtoi hil'l'azeh jättiä händü.²⁰Konzu Josif duumaičči sidä, üöl unis tuli hänen luo Taivahallizen Ižändän anheli da sanoi: «Josif, Davidan poigu, älä varua ottua Marijua mučoikse. Se, mi on hänen kohtus, on Pühäs Henges tulluh.²¹Häi suau poijan, i sinul pidäü andua Hänele nimi Iisus,*а ku Häi piästäü oman rahvahan riähkis.»²²Tämä kai rodih sendäh, ku tuldas tovekse nämä sanat, kudamat Taivahalline Iﾞändü oli sanonuh oman iänenkandajan suul:²³

– Kačo, n'eičoi rodieu

kohtuzekse i suau poijan,

i sille annetah nimi Emmanuil –

se on: Jumal on meijänke.

²⁴Havaččuhuu Josif ruadoi muga, kui Iﾞändän anheli oli käskenüh, i otti Marijan mučoikse.²⁵Vai häi ei koskenuh Marijua, kuni tämä ei suannuh poigua. Josif andoi poijale nimen Iisus.

Lugu 2.

¹Konzu Iisus rodiihes Juudien Viflejemas suari Irodan aigua, Jerusalimah tuldih päivännouzupuolespäi tiedäjät.²Hüö küzüttih: «Kus on vasterodinuh jevreilöin suari? Müö näimmö Hänen tiähten sütündän taivahal i tulimmo kumardamahes Hänele.»³Tämän kuultuu suari Irodu pöllästüi, hänele müödäh pöllästüi kai Jerusalim.⁴Häi keräi kaikkii rahvahan ülimäzii pappiloi dai zakonanopastajii da küzüi heil, kus Messiel*a pidi rodiekseh.⁵Hüö sanottih: «Juudien Viflejemas, ku Jumalan iänenkandajan kniigas on sanottu nenga:⁶

– Sinä, Viflejem, Juudan mua,

nikui et ole pienin Juudan rovun valdulinnoin joukos,

sendäh ku sinus lähtöü haldivoiččii,

kudai kaččou Minun rahvastu, Izrail'ua.»

⁷Sit Irodu kučui peitoči tiedäjät iččeh luo da tiijusti heis tarkah, mil aigua tiähti jiäviihes taivahale.⁸Sit häi tüöndi heidü Viflejemah. «Mengiä sinne», häi sanoi, «da tiijustakkua hüvin, kus on lapsi. A konzu lövvättö lapsen, tulgua sanomah minule, ku minägi voizin mennä kumardamahes hänele.»⁹Suarin sanoin kuultuu tiedäjät lähtiettih matkah, i tiähti, kudaman hüö jo ennepäi nähtih süttümäs taivahale, matkai heijän ies, kuni ei tulluh sen kohtan piäle, kus oli lapsi. Sit se azetui.¹⁰Tiähten nähtüü, miehet ihastuttih ülen äijäl.¹¹Hüö mendih taloih i nähtih lapsi da Hänen muamah Marija. Hüö langettih polvilleh da kumardettihes lapsele. Sit hüö avattih omat sundugat da annettih lapsele kallehet lahjat: kuldua, luadanua da miirua.

¹²Unis Jumal kieldi heidü menemäs uvvessah Irodan luo, i hüö mendih tostu dorogua müöte järilleh omah muah.

Pagiendu Jegiptah

¹³Konzu tiedäjät lähtiettih, Iﾞändän anheli jiäviihes unis Josifale da sanoi: «Nouze, ota lapsi da lapsen muamo da pagie Jegiptah. Püzü sie, kuni en sano. Kačo gu Irodu tahtou löüdiä lapsen da tappua Händü.»

¹⁴Josif nouzi, otti üöl lapsen da lapsen muaman da lähti Jegiptah.¹⁵Sie häi püzüi Irodan kuolendah suate. Nenga tuli tovekse se, midä Iﾞändü oli oman iänenkandajan suul sanonuh: «Jegiptaspäi Minä kučuin oman Poijan.»

Lapsien tapandu Viflejemas

¹⁶Konzu Irodu nägi, tiedäjät muanitettih händü, suutui ülen äijäl. Häi tüöndi saldattoi tappamah kaikkii kaksivuodizii da sidä nuorembii brihaččulapsii Viflejemas da sen ümbäri sidä aigua müöte, kudaman häi oli tiijustannuh tiedäjil.¹⁷Nenga tuli tovekse tämä Jumalan iänenkandajan Jeremien sana:¹⁸

– Ramaspäi kuuluu iäni,

itku da suuri voivotus.

Rahil' itköü omii lapsii,

eigo tahto urostuakseh,

sendäh gu heidü jo ei ole.

Tulendu Jegiptaspäi

¹⁹Konzu Irodu kuoli, Ižändän anheli tuli unis Josifale Jegiptas²⁰i sanoi: «Nouze, ota lapsi da lapsen muamo da mene järilleh Izrail'an muah. Net, kudamat tahtottih tappua lapsi, jo kuoltih.»

²¹Josif nouzi, otti lapsen da lapsen muaman da lähti Izrail'an muah.²²No konzu häi kuuli, Juudien suarikse jälles Irodua rodih sen poigu Arhelai, häi ei ruohtinuh mennä sinne. Unis häi sai Jumalas käskün da meni Galileih.²³Sie häi azetui elämäh linnah, kudaman nimi oli Nazariettu. Nenga stuaniihes Jumalan iänenkandajien ennustus: «Händü sanotah Nazariettalazekse.»

*a 2:4 Messii on jevreinkieline sana da merkiččöü «Voijeltu». Gretsien kielel se on Hristos.

Lugu 3.

1Niilöih aigoih tuli Iivan Ristii da rubei sanelemah Juudien elämättömäs muas:2«Hülläkkiä riähkät da kiännükkiä Jumalan puoleh, sendäh gu Taivahallizen valdu on lähäl!»3Juuri Iivanah näh ollah nämä Jumalan iänenkandajan Isaijan sanat:

– Kirgujan iäni kuuluu elämättömäs muas:

«Valmistakkua Iﾞändäle dorogu,

luajikkua oigiekse Hänen tropat!»

4Iivanal piäl oli verbl'uudan villas luajittu soba, kudai oli vüötettü nahkuvüöl, a süömizennü hänel oldih čirkat da meččükimalehien mezi.5Hänen luo tuldih rahvas Jerusalimaspäi, Juudien joga puolelpäi i kaikis Jordanjoven ümbäri olijois mualoispäi.6Hüö sanottih omat riähkät, i Iivan ristii heidü Jordanjoves.

7No konzu Iivan nägi, hänen luo ristittäväkse on tulemas äijü fariseidu da saddukeidu, häi sanoi heile:

«Tüö pahan mavon kannetut! Smietittögo, tüö voitto piästä tulijas vihas?8Eläkkiä muga, ku nägüs: tüö hülgäittö riähkät da kiännüittö Jumalan puoleh.9Älgiä duumaikkua, piäzettö ku voitto sanuo: 'Müöhäi olemmo Avraaman lapset.' Minä sanon teile: Jumal voibi luadie Avraamale lapsii nämis kivisgi.10Kirves on jo pandu puun juurele. Joga puu, kudai ei anna hüvii andimii, leikatah da lükätäh tuleh.

11Minä ristin teidü viel ku ozuttua, tüö hülgäittö riähkät da kiännüittö Jumalan puoleh. No minule jälles tulou toine, kudai on minuu vägevembi. Minä en päi ni Hänen jallaččiloi kandamah. Häi ristiü teidü Pühäl Hengel da tulel.12Hänel on labju käis, i sil Häi viškuau vil'l'at. Jüvät Häi keriäü aittah, a ruumenet poltau sammumattomas tules.»

Iisusan ristindü

(Mark. 1:9-11; Luk. 3:21-22)

13Sit Iisus tuli Galileispäi Jordanjovele Iivanan luo ristittäväkse.14Iivan opii azettua Händü da sanoi: «Sinägo tulet minun luo ristittäväkse? Minulhäi pidäs suaja Sinus ristindü!»15No Iisus vastai hänele: «Nügöi olgah nenga. Kačo, tälleh meil pidäü täüttiä Jumalan oigei tahto.» Sit Iivan luadii Hänen sanua müöte.

16Jälles ristindiä Iisus kerras nouzi viespäi. I kačo, avavuttih taivahat, i Iisus nägi, kui Jumalan Hengi heitüi taivahaspäi ku küühköilinduine da azetui Hänen piäle.17Taivahispäi kuului iäni: «Tämä on Minun armas poigu, kudamah Minä olen mieldünüh.»

Lugu 4.

1Sit Hengi vedi Iisussua elämät- tömäh muah pahalazen muaniteltavakse.2Sie Iisus pühitti n'ellikümmen päiviä da n'ellikümmen üödü, i jälles sidä Hänele rodih n'älgü.3Sit muanittelii tuli Hänen luo da sanoi: «Ku kerran olet Jumalan Poigu, ga käske nämile kivile muuttuo leiväkse.»4No Iisus vastai: «Pühis Kirjutuksis on sanottu: 'Ei ristikanzu elä vai ühtel leiväl, a eläü joga sanal, kudai on lähtenüh Jumalan suus.'»

5Sit pahalaine vedi Händü pühäh linnah i seizatti jumalankoin levole, kaikis korgiembale kohtale.6Häi sanoi Iisusale: «Ku kerran olet Jumalan Poigu, ga hüppiä alah. Onhäi Pühis Kirjutuksis sanottu: 'Häi andau sinuh niškoi käskün anheliloile. Hüö kannetah sinuu käzil, ku et satattas jalgua kiveh.'»7Iisus vastai sattanale: «Vie on kirjutettu: 'Älä opi Ižändän, sinun Jumalan mielii.'»

8Vie pahalaine vedi Iisussua ülen korgiele mäile, ozutti Hänele muailman kai muat da niilöin bohattuon9i sanoi: «Kaiken tämän minä annan sinule, ku heittünet polvilleh minun edeh da kumardannettos minule.»10Sit Iisus sanoi hänele: «Mene iäre, sattan! Onhäi Pühis Kirjutuksis sanottu: 'Ižändäle, sinun Jumalale, pidäü sinul kumarduakseh i vai Hänele sluužie.'»

11Sit pahalaine jätti Iisusan, i Hänen luo tuldih anhelit da piettih Hänes huoli.

Iisus siirdüü Galileih

(Mark. 1:14-15; Luk. 4:14-15)

12Konzu Iisus kuuli, Iivan Ristijiä otettih kiini, Häi lähti Galilein muah.13Sie Häi ei jiännüh Nazariettah, a meni ielleh da azetui elämäh Kapernaumah, kudai oli Galileinjärven rannal Zebulonan da Naftalien heimoloin mual.14Häi meni sinne sikse, ku stuanittazihes Jumalan iänenkandajan Isaijan sanat:15

– Zebulonan da Naftalien mua meridorogal,

Jordanan tagaine mua, vierasmualazien Galilei –

16rahvas, kudamat ollah pimies, nähtäh suuri valgei.

Niilöile, ket eletäh kuolendan hämäris, tulou valgei.

17Täs lähtijen Iisus rubei sanelemah nenga: «Hülläkkiä riähkät da kiännükkiä Jumalan puoleh; Taivahallizen valdu on lähäl!»

Iisusan enzimäzet opastujat

(Mark. 1:16-20; Luk. 5:1-11)

18Galileinjärven randua müöte astujes, Iisus nägi verkuo järveh laskemas kahtu vellestü, Simonua, kudamua sanotah vie Pedrikse, da Andreidu. Hüö oldih kalastajat.19Iisus sanoi heile: «Astukkua minule jälles. Minä luajin teis ristikanzoin püüdäjii.»20Sil sanal hüö jätettih verkot da lähtiettih Hänele jälles.

21Palazen astuhuu, Häi nägi toizii kahtu vellestü, Zevedein poigii Juakoidu da Iivanua. Hüö sellitettih verkoloi venehes Zevedei-tuattahke. Iisus kučui heidügi.22Hüö kerras jätettih veneh dai tuatto da lähtiettih Hänele jälles.

Iisusan nimi rodieu kuulužu

(Luk. 6:17-19)

23Iisus käveli sit kaiken Galilein da opasti sen lohkon sinagougis, saneli hüviä viestii Taivahallizen valdah näh, piästi rahvastu kaikenjüttümis voimattomuksis da vaivois.24Siepäi uudizet Häneh näh levittih kogo Siirien muahgi. Hänen luo tuodih kaikkii voimattomii, kaikkii, kedä muokattih mittumattahto tavvit da vaivat, kaikkii karuloin valdah puuttunuzii, langeilijoi da hullattuloi, i Häi piästi heidü.25Hänele jälles astui suuri rahvasjoukko. Hüö tuldih Galileispäi, Dekapolisaspäi, Jerusalimaspäi, Juudiespäi da Jordanjoven toizel puolelpäi.

Lugu 5.

1Konzu Iisus nägi rahvasjoukot, nouzi Häi mäile. Häi istuihes sinne i opastujat tuldih Hänen rinnale.2Sit Häi rubei pagizemah da opasti heidü nenga:3

«Ozakkahat ollah net, kudamat ollah köühät hengel:

heijän on Taivahalline valdukundu.

4Ozakkahat ollah itkijät:

heidü urostetah.

5Ozakkahat ollah tirpačut:

hüö suajah uskaldettu mua kodivuitikse.

6Ozakkahat ollah net, kel on oigien n'älgü:

heidü külläl süötetäh.

7Ozakkahat ollah ﾞiälöiččijät:

heidügi ﾞiälöijäh.

8Ozakkahat ollah puhtassüdämellizet:

hüö nähtäh Jumalua.

9Ozakkahat ollah rauhan luadijat:

hüö suajah Jumalan lapsen nimi.

10Ozakkahat ollah net, kudamii painetah sendäh, ku hüö eletäh oigiel:

hüö ollah Taivahallizen vallas.

11Ozakkahat oletto tüö, ku rahvas minun täh kirotah da painetah teidü da kielastellen paistah teis kaikkie pahua.12Olgua hüväs mieles da ihastelkuattokseh sikse, gu suuri on teijän palku taivahis. Nenga hüö painettih Jumalan iänenkandajiigi, kudamat oldih enne teidü.»

Suolannu da valgiennu muailmas

(Mark. 9:50; Luk. 14:34-35; 11:33)

13«Tüö oletto muan suolu; no ku suolu kaimannou mavun, mil sen luajit suolazekse? Ei se päi enämbiä nimih, vai iäre lükättäväkse da rahvahan polletettavakse.

14Tüö oletto muailman valgei. Ei voi olla peitos linnu, kudai on ülähän mäil.15Eigo lampua, konzu se sütütetäh, panna kattien alle, a pannah korgiele, i se ozuttau valgiedu kaikile pertis olijoile.16Muga palakkah teijängi valgei rahvahan ies, ku hüö nähtäs teijän hüvät ruavot da ülendettäs teijän Tuattua, kudai on taivahis.»

Iisus da Zakon

17«Älgiä duumaikkua, buite minä olen tulluh Zakonua da Jumalan iänenkandajien kirjutuksii kumuamah. En minä tulluh niilöi kumuamah, a tulin täüttämäh.18Toven sanon teile: Zakonas ei hävie ni üksi kirjain, ei ni üksi kaikis pienin piirälmö, kuni ei kavota taivas da mua da kuni kai ei stuan'ei.19Ken hülgiäü Zakonas hos ühten käskün, anna kaikis pienimängi, da muga opastau, sidä sanotah kaikis pienimäkse Taivahallizen valdukunnas. No se, ken noudau Zakonua da muga opastau, rodieu suurekse Taivahallizen valdukunnas.20Minä sanon teile: ku tüö etto noudane Jumalan tahtuo äijiä parembah zakonanopastajii da fariseiloi, tüö etto piäze Taivahallizen valdah.»

Vihah da riidelendäh näh

(Luk. 12:57-59)

21«Teile on opastettu tämä meijän tuattoloile annettu käskü: 'Älä tapa; ken tappau, sidä maksau suudie suvvol.'22A minä sanon teile: Jogahistu, ken [tühjiä] suuttuu vellen piäle, maksau suvvol suudie. I jogahistu, kudai sanou vellelleh: 'Sinä avvoisuu', maksau suudie N'evvokunnal, a sidä, kudai sanou: 'Sinä urai', maksau lükätä tuliuaduh.

23Ku sinä ollet vedämäs lahjua jumalankoin altarile da sinule juohtunou mieleh: sinun vellelles on midälienne sinuu vastah,24sit jätä lahju altarin edeh da kävü enzimäi vellen luo sobuu luadimah. Vaste sit mene andamah lahjua Jumalale.

25Küzü sobuu sinun viärittäjäl, kuni olet vie hänenke matkal suudoh, eiga häi andau sinuu sud'd'ale, a sud'd'u vardoiččijale, i sinuu pannah türmäh.26Toven sanon sinule: siepäi sinä et piäze, kuni et maksane kaikkii velgoi jälgimäzeh d'engazeh suate.»

Huigieh ruadoh näh

(Matf. 18:8-9; 19:9; Mark. 10:11-12; Luk. 16:18)

27«Teile on opastettu tämä käskü: 'Älä magua vierahan akanke.'28A minä sanon teile: jogahine, ken kaččou vierahah naizeh himol, on omas südämes jo muannuh hänenke.

29Sendäh, ku sinun oigei silmü vedänöü sinuu riähkäh, kiško se da lükkiä iäre. Onhäi sinule parembi, ku vai üksi palaine sinun rungua hävieü, migu kai sinun rungu lükätäh uaduh.

30I ku sinun oigei käzi vedänöü sinuu riähkäh, leikkua se da lükkiä iäre. Onhäi sinule parembi, ku vai üksi palaine sinun rungua hävieü, migu kai sinun rungu menöü uaduh.

31Vie on opastettu: ku mies tahtonou erota omas akas, annakkah hänele erokirjazen.32No minä sanon teile nenga: Ken eruou omas akas ei hänen karguandan täh, a mintahto muun täh, suattau oman akan maguamah vierahan muﾞikanke. A ken nainnou hüllätüs, se iče maguau vierahan akanke.»

Ei pie andua sanua

33«Vie teile on opastettu nämä tuattoloile annetut käsküt: 'Älä kielasta, ku annat sanan' da toizekse 'Püzü sanas, kudaman olet Iﾞändäle andanuh.'34No minä sanon teile nenga: ei pie andua sanua nikonzu nimin nimes - ni taivahan nimes, ku se on Jumalan valdusija,35ni muan nimes, ku se on Hänen jalloin alustu, ni Jerusaliman nimes, ku se on suuren Suarin linnu.36Älä anna sanua oman piängi nimes, gu et sinä voi muuttua ni ühtü tukkastu ni mustakse, ni valgiekse.37Ku oletto müödäh, sanokkua vai: 'Muga', a konzu oletto vastah, sanokkua, 'Ei'. Midä sanotto sen piäle, se on pahalazes tulluh.»

Suvaikkua teijän vihaniekkoi

(Luk. 6:27-36)

38«Teile on opastettu: 'Silmü silmäs, hammas hambahas.'39No minä sanon teile nenga: älgiä luajikkua vastah pahua pahanluadijale. A ku ken andanou sinuu oigiele korvale, kiännä hänele toine korvu,40i ku ken tahtonou suvvon kauti ottua sinul paijan, anna hänele piällüssobagi.41Ku ken vägeh ottanou sinuu virstan matkale, astu hänenke kaksi.42Anna sille, ken sinul pakiččou, älä kiännä selgiä sille, ken küzüü sinul velgah.

43Teile on opastettu: 'Suvaiče lähimästü, vihua vihaniekkua.'44A minä sanon teile: suvaikkua vihaniekkoi da moliettokseh niilöin puoles, ket painetah teidü,45sit oletto teijän taivahallizen Tuatan lapset. Häi andau päiväzele nosta kui hüvile, mugai pahoile, tüöndäü vihman kui oigiel eläjile, mugai viärüöl eläjile.46Ku tüö suvainnetto vai niilöi, ket teidü suvaijah, mittuman palkan sit tüö suatto? Eigo maksuloinkeriäjätgi luajita muga?47Ku tüö hüvin vastannetto vai omii, midä liigua tüö luajitto? Eigo muga luajita netgi, kudamat ei tundieta Jumalua?48Ga sit olgua tüö kaikes hüvät, muga kui teijän taivahalline Tuatto on kaikes hüvä.»

Lugu 6.

1«Vardoikkuattokseh tuomas omii hüvii ruadoloi rahvahan edeh, gu hüö nähtäs net, eiga etto sua palkua teijän taivahallizes Tuatas.2Sendäh, konzu annat miilostinua, älä soita kielel, kui ruatah erähät sinagougis da pihoil, ku rahvas kiitettäs heidü. Hüö vai heitellähes jumalahizekse. Toven sanon teile: hüö jo suadih oma palku.3A konzu sinä annat miilostinan, älgäh sinun hura käzi tiijäkkäh, midä ruadau oigei,4anna sinun hüvä ruado olis peitos. Tuattas, kudai nägöü sengi, mi on peitos, maksau sinule palkan.

5Konzu molittokseh, älgiä olgua kui net, kudamat heitellähes jumalahizekse. Hüö suvaijah seizuo da moliekseh sinagougis da ristudorogoil, ku rahvas nähtäs heidü. Toven sanon teile: hüö jo suadih oma palku.6A sinä ku molittos, mene pertin südämeh, salbua uksi da molei sit sinun Tuatale, kudai ei ole nägevis. Tuattas, kudai nägöü sen, mi on peitos, maksau sinule palkan.

7Konzu molittokseh, älgiä lad'd'akkua liigua sanua kui net, kudamat ei tundieta Jumalua. Hüö smietitäh, gu heijän malitus on äijü sanua, heidü parembi kuultah.8Älgiä olgua heijän jüttümät; teijän Tuatto jo tiedäü, midä teile pidäü, enne ku tüö Hänel pakičetto.9Sendäh moliettokseh nenga:

– Tuatto meijän taivahalline!

Olgah pühännü Sinun nimi.

10Tulgah Sinun valdu.

Roikkah Sinun tahto kui taivahas, mugai mual.

11Anna meile tänäpäi meijän jogapäiväine leibü.

12Prosti meile meijän vellat, kui müö prostimmo niilöile, ket ollah meile vellas.

13Älä vie meidü muanitukseh, a piästä meidü pahas.

[Sinunhäi on valdu, vägi da kunnivo ilmazen ijän. Amin'!]

14Ku tüö prostinetto toizile heijän pahat ruavot, prostiu teidügi teijän taivahalline Tuatto.15No ku tüö etto prostine toizii, ei teijän Tuatto prosti teilegi pahoi ruadoloi.

16Konzu tüö pühitättö, älgiä buuristakkua kui net, kudamat heitellähes jumalahizekse. Hüö ollah atkalan nägözinnü, ku kaikin nähtäs, hüö pühitetäh. Toven sanon teile: hüö jo suadih palku.17A sinä ku pühität, voidele tukat da peze silmät.18Sit sinun pühitändiä ei nähtä rahvas, a nägöü sinun Tuatto, kudai ei ole nägevis. Sinun Tuatto, kudai nägöü sen, mi on peitos, maksau sinule.»

Jumal da bohatus

(Luk. 12:33-34; 11:34-36; 16:13)

19«Älgiä suitakkua eluo muale. Tiä eloloi hävitetäh koi da ruoste, da vargahat tungevutah taloloih da varrastetah.20No suitakkua iččeh näh eluo taivahah. Sie ni koi ni ruoste ei hävitetä eigo vargahat tungevuta da varrasteta.21Kus on sinun elot, sie on sinun süväingi.

22Silmü on rungan lampu. Ku sinun silmü ollou terveh, sit kogo rungu on valgies.23A ku sinun silmis ollou mitahto viga, sit kogo rungu on pimei. A ku se valgei, kudai sinus on, on pimei, ga mittuine sit suuri on se pimei!

24Niken ei voi olla kahten herran kazakannu. Libo häi ühtü vihuau, a tostu suvaiččou, libo ühtele ruadau kai, a toizeh ni kačahtai ei. Teijän iﾞändännü ei voi olla Jumal dai bohatus.»

Jumal pidäü huolen meis

(Luk. 12:22-31)

25«Sendäh minä sanon teile: älgiä huolikkua omua hengie, midä süvvä da midä juvva, älgiä huolikkua rungua, midä olis piäle panna. Onhäi hengi kallehembi ku süömine, a rungu kallehembi ku sovat.26Kačokkua taivahan linduzii: eigo külvetä, eigo leikata, eigo kabrasteta aittoih, a teijän taivahalline Tuatto süöttäü heidü. Olettohäi tüö äijiä kallehembat ku linnut.27I ken teis voibi huolindal hos askelen verran pitkendiä omua elaigua?

28Midä tüö huolitto sobii? Kačokkua niitün kukkazii, kui net kazvetah: eigo ruata, eigo kezrätä.29Minä sanon teile: ni iče Solomon kaikes omas čomuos ei olluh muga hüvin sellinnüh, kui kudaitahto niilöis.30Ku Jumal nenga hüvin sellittäü niitün heinäzen, kudai tänäpäi kazvau, a huomei se lükätäh päččih, ga eigo vie äijiä enämbäl sellitä teidü, tüö vähäuskozet!

31Ga sit älgiä huolikkua da älgiä sanokkua: 'Midä müö süömmö?' libo 'Midä müö juommo?' libo 'Kus müö otammo sovat?'32Tädä kaikkie ečitäh net, kudamat ei tundieta Jumalua. Teijän taivahalline Tuatto tiedäü: tädä kaikkie teile pidäü.33Ečikkiä enne kaikkie Jumalan valdua da Hänen oigiedu tahtuo, sit kai nämägi teile annetah.34Älgiä sit huolikkua huomenistu päiviä; huomenine päivü iče pidäü ičes huolen. Joga päiväle on külläl sen omis huolis.»

Lugu 7.

1«Älgiä suudikkua, gu teidü ei suudittas.2Mittumal suvvol tüö suuditto, moizel teidügi suuditah, i mittumal miäräl tüö miäriättö, moizel teilegi miärätäh.3Kuibo sinä näit toppazen vellen silmäs, a omas silmäs et näi partu?4Kui voit sanuo vellelles: 'Annas otan topan sinun silmäs', ku sinun omas silmäs on parzi?5Midä heittelettös! Ota enzimäi parzi omas silmäs, vaste sit näit ottua topan vellen silmäs.6Älgiä annakkua koirile sidä, mi on pühä, älgiägo lükäkkiä žemčugoi poččiloin edeh, ku počit ei polletettas žemčugoi jalgoih, a koirat ei kiännüttäs teih päi da ei reviteltäs teidü.»

Pakikkua, ečikkiä, avaitakkua

(Luk. 11:9-13; 6:31)

7«Pakikkua, i teile annetah. Ečikkiä, i lövvättö. Avaitakkua, i teile avatah.8Joga pakiččii suau, i joga eččii löüdäü, i joga avaittajale avatah.9Eihäi niken teis anna poijale kivie, konzu se pakiččou leibiä.10Libo maduo, konzu häi pakiččou kalua.11Ku kerran tüö, pahat rahvas, maltatto andua omile lapsile hüvii lahjoi, sidä teriämbi andau teijän taivahalline Tuatto hüviä niilöile, kudamat Hänel pakitah.

12Kai, midä tüö tahtotto, ku rahvas teile luajittas, luajikkua tüögi heile. Täs teile Zakon dai Jumalan iänenkandajien kirjutukset.

13Mengiä südämeh ahtahas veriäs. Äijät mennäh välläs veriäs da leviedü dorogua müöte, no se vedäü häviendäh.14Mittuine ahtas on se veräi da kaidu se dorogu, kudai vedäü elaigah, i vai harvat löütäh se!»

Jumalan iänenkandajakse menijät

(Luk. 13:24; 6:43-44; 13:25-27)

15«Vardoikkuattokseh Jumalan iänenkandajakse menijöi. Hüö tullah teijän luo lambahannahkas, no südämeči hüö ollah ku äriet hukat.16Heijän andimis tüö heidü tunnustatto. Eihäi piidoituhjos kerätä viinumuarjua, eigo kukinpuus smokvua.17Hüvä puu andau hüvii andimii, a paha puu – pahoi.18Ei hüvä puu voi andua pahoi andimii, a paha puu – hüvii.19Joga puu, kudai ei anna hüvii andimii, leikatah da lükätäh tuleh.20Heijän andimis tüö tunnustatto heidü.

21Ei jogahine, ken sanou minule: 'Ižändü, Ižändü', piäze Taivahallizen valdukundah. Sinne piäzöü vai se, kudai täüttäü minun taivahallizen Tuatan tahton.22Äijät sanotah minule sennü päivännü: 'Ižändü, Ižändü! Sinun nimeshäi müö toimmo sanan Jumalaspäi, Sinun nimes ajoimmo iäre karuloi da luajiimmo äijän suurdu ruaduo.'23No sit minä sanon heile: 'En tunne teidü! Mengiä iäre minus, pahanluadijat!'»

Kaksi koin luadijua

(Luk. 6:47-49)

24«Sikse jogahine, ken kuulou nämä minun sanat da luadiu niilöi müöte, on ku mielevü mies, kudai luadii oman koin kallivole.25Tuli vihmu, i jovet lähtiettih rannois, tuuli riehkii taloidu, no se ei kuadunuh, ku oli pandu kallivole.

26Jogahine, ken kuulou nämä minun sanat, no ei rua niilöi müöte, on ku mieletöi mies, kudai luadii oman koin peskule.27Rubei vihmumah, jovet lähtiettih rannois, tuuli pergi taloidu, i se kuadui, levii muan tazale.»

Kui rahvas otettih vastah Iisusan sanat

28Konzu Iisus loppi paginan, rahvasjoukot diivuittihes Hänen opastandua.29Häi opasti kui se, kel on valdu, a ei kui zakonanopastajat.

Lugu 8.

1Konzu Iisus heitüi alah mäilpäi, Hänenke astui suuri rahvasjoukko.2Sit Hänen rinnale tuli mies, kudai oli voimatoi prokuazal. Mies heitüi polvilleh Iisusan edeh da sanoi: «Iﾞändü, ku tahtozit, Sinä voizit puhtastua minuu.»3Iisus oijendi käin, kosketti miestü da sanoi: «Minä tahton. Puhtastu.» Mies kerras puhtastui prokuazas.4Iisus sanoi hänele: «Kačo, ku nikelle et sanos tädä. Mene vai ozuttamahes papile da vie lahju, kudaman käski tuvva Moisei, ku kaikin nähtäs sinun puhtastundu.»

Iisus da Kapernauman suanpiällikkö

(Luk. 7:1-10)

5Konzu Iisus tuli Kapernaumah, üksi suanpiällikkö tuli Hänen luo da küzüi Hänel abuu.6Häi sanoi: «Iﾞändü, minun kazakkua hullai. Häi viruu kois da on suuris goris.»7Iisus sanoi: «Minä tulen da piästän händü.»8No suanpiällikkö vastai: «Iﾞändü, Sinul ei maksa tulla minun taloih. Sano vai sana, i kazakku paranou.9Minä ičegi kuundelen suurembien käskülöi da käsken omile saldatoile. Ku sanon ühtele: 'Mene', häi menöü, libo toizele: 'Tule', häi tulou, libo omale käsküläzele: 'Rua se', i häi ruadau.»

10Tämän kuultuu Iisus diivuiččihes i sanoi rinnal astujile: «Toven sanon teile: nengostu lujua uskuo en ole nähnüh ni ühtel izrail'alazel.11Minä sanon teile, äijät tullah päivännouzu- da päivänlaskupuolespäi, da süvväh ühtes Avraaman, Isakan da Juakoinke*a Taivahallizen valdukunnas.12No tämän muan lapsii, kudamil roindua müöte pidänüs piästä sinne, lükätäh pihale pimieh. Sie hüö itkietäh da kridﾞaitetah hambahii.»13Sit Iisus sanoi suanpiälliköle: «Mene. Roikkah muga, kui sinä uskot.» Sil sanal kazakku parani.

Iisus piästäü Pedrin muatkoin da toizii voimattomii

(Mark. 1:29-34; Luk. 4:38-41)

14Iisus tuli Pedrin kodih i nägi hänen muatkoidu virumas alasijas suures ﾞuarus.15Iisus kosketti hänen kättü, i ﾞuaru lähti hänes. Naine nouzi magavosijal da rubei gostittamah Händü.16A konzu tuli ehtü, Iisusan luo tuodih äijii, kudamat oldih karuloin vallas. Häi ajoi omal sanal heis karut i piästi kai voimattomat.17Muga stuaniihes se, mi on sanottu Jumalan iänenkandajan Isaijan kniigas:

– Häi otti iččeh piäle meijän voimattomuot,

Häi kandoi meijän kivut.

Astu minule jälles!

(Luk. 9:57-62)

18Konzu Iisus nägi, mi äijü rahvastu on Hänes ümbäri, käski Häi opastujile mennä toizele rannale.19Üksi zakonanopastai tuli sit Hänen luo da sanoi: «Opastai, minä novvan Sinuu, kunne vai Sinä et menne.»20Iisus vastai hänele: «Reboloil on kolot i taivahan linduzil pezät, a Ristikanzan Poijal ei ole, kunne piädü painua.»21Toine ristikanzu, üksi Hänen opastujis, sanoi Hänele: «Iﾞändü, minä enzimäi kävüzin tuattua muah panemah.»22No Iisus sanoi hänele: «Astu minule jälles! Anna kuolluot pannah muah omii kuolluzii.»

Iisus tüünisköittäü järven

(Mark. 4:35-41; Luk. 8:22-25)

23Iisus astui veneheh i Hänen opastujat mendih Hänele jälles.24Sit kerras järvele nouzi suuri bauhu. Allot lüödih piäliči venehen laijois, a Iisus magai.25Sit opastujat nostatettih Händü da sanottih: «Iﾞändü, piästä meidü, müö uppuommo!»26«Miksebo oletto nengozet varačut, tüö vähäuskozet?» sanoi Iisus. Sit Häi nouzi, käski tuulele da aldoloile azettuo, i rodih ihan tüüni.27Rahvas diivuittihes sidä da sanottih: «Mibo miehii tämä on, ku Händü kuunnellah tuuli dai allot?»

Iisus Gadaran muas

(Mark. 5:1-20; Luk. 8:26-39)

28Konzu Iisus tuli kohturannale, Gadaran muah, Hänele vastah tuli kaksi kalmukololois*b eläjiä miestü, kudamii muokattih karut. Hüö oldih moizet äriet, ga niken ei voinnuh mennä sidä dorogua müöte.29Hüö ruvettih kirgumah: «Midä sinä meis tahtot, Jumalan Poigu? Tulitgo tänne muokkuamah meidü enne sanottuu aigua?»30A palazen piäs oli suuri poččikarju niitül.31Karut pokoroittihes Iisusale: «Gu kerran ajat meidü tiäpäi, ga tüönnä sit meidü poččikarjah.»32«Mengiä!» sanoi Iisus. Sit henget lähtiettih miehispäi da mendih poččiloih, i kai poččikarju karahtih jürkändehelpäi järveh da uppoi.

33Poččiloin paimoit pajettih. Hüö mendih linnah da saneltih sie, midä nähtih da midä rodih niilöin miehienke, kudamii muokattih karut.34Sit kaikin lähtiettih linnaspäi Iisusale vastah. Hänen nähtüü hüö pokoroittihes, ku Häi menis iäre heijän lohkolpäi.

*a 8:11 Avraam, Isakku da Juakoi ollah Izrail'an kolme enzimästü ezituattua.

*b 8:28 Kuolluzii pandih ei vai muah, a kallivokololoihgi.

Lugu 9.

1Iisus astui veneheh, meni toizele rannale i tuli omah linnah.2Sie rahvas tuodih Hänen luo hullattu, kudai virui magavosijal. Konzu Iisus nägi, heil on usko Häneh, Häi sanoi hullatule: «Älä varua, velli, sinun riähkät on sinule prostittu.»

3Erähät zakonanopastajat sanottih sit ičekseh: «Tai mies nagrau Jumalua.»4No Iisus nägi, midä hüö duumaijah, i sanoi: «Mikse tüö pahoi duumaičetto minuh näh?5Mi on kebjiembi – sanuogo: 'Sinun riähkät on sinule prostittu', vai sanuo: 'Nouze da astu'?6No gu tüö tiedäzittö, Ristikanzan Poijal on valdu prostie mual riähkii», sit kiändüi hullatun puoleh da sanoi: «Nouze, ota oma sija da mene kodih.»7I mies nouzi da lähti kodih.8Tämän nähtüü rahvas varavuttih da ruvettih ülendämäh Jumalua, kudai andoi ristikanzale nengozen vallan.

Iisus kuččuu Matfeidu

(Mark. 2:13-17; Luk. 5:27-32)

9Konzu Iisus oli lähtemäs linnaspäi, Häi nägi Matfei-nimellizen miehen istumas maksuloinkeriändükohtas. Häi sanoi Matfeile: «Astu minule jälles.» Matfei nouzi i lähti Iisusale jälles.

10Konzu Iisus oli murginal hänen luo, sinne tuli vie äijü maksuloinkeriäjiä da muudu riähkähistü, i hüö süödih Iisusan da Hänen opastujienke.11Tämän nähtüü fariseit sanottih Iisusan opastujile: «Mikse teijän opastai süöü ühtes maksuloinkeriäjien da riähkähizienke?»12Iisus kuuli sen da sanoi: «Eihäi tervehile pie piästäjiä, a pidäü voimattomile.13Mengiä da duumaikkua, mih niškoi ollah nämä Jumalan sanat: 'Minä en tahto ﾞertvua, a tahton, ku tüö ﾞiälöiččizittö toine tostu.' Minä tulin kuččumah ei oigieloi, a riähkähizii [gu hüö hüllättäs riähkät da kiännüttäs Jumalan puoleh].»

Svuad'bugost'at ei pühitetä

(Mark. 2:18-22; Luk. 5:33-39)

14Sit Iivanan opastujat tuldih Iisusan luo. Hüö sanottih: «Müö fariseiloinke puaksuh pühitämmö. Mindäh Sinun opastujat ei pühitetä?»15Iisus vastai heile: «Eihäi svuad'burahvas voija pidiä pahua mieldü, kuni sulhaine on heijänke? Vie tulou moine aigu, konzu sulhaine otetah heil iäre, i sit hüö pühitetäh.16Niken ei pane uuttu paikkua vahnah sobah. Moine paikku kučistuhuu revittäü vahnan sovan, i loukko roih vie suurembi.17Nuordu viinuagi ei panna vahnoih puzuloih, eiga net puzut revitäh, i viinu menöü muah dai puzut mennäh sudre. Uuzi viinu pannah uuzih puzuloih, sit üksi dai toine ollah tervehennü.»

Iisus elavuttau kuolluon tütön da piästäü naizen verentulendas

(Mark. 5:21-43; Luk. 8:40-56)

18Konzu Iisus nenga pagizi, sih tuli üksi vahnimis. Häi kumardih Iisusale muah suate da sanoi: «Minun tütär vaste kuoli, läkkä panet käit hänen piäle, sit häi elavuu.»19Iisus nouzi da lähti hänele jälles, i opastujat astuttih heile peräh.

20Sit üksi naine, kudai jo kaksitostu vuottu oli voimatoi verentulendal, läheni Iisussah taganpäi da kosketti käil Hänen sovan reunua.21Häi duumaičči: «Gu vai kosketan Hänen sobua, sit minä piäzen.»22Iisus kiändüi, nägi naizen da sanoi: «Ole rohkiembannu, tütär, sinun usko piästi sinuu.» Sit aijas naine rodih terveh.

23Konzu Iisus tuli vahniman taloih, Häi nägi sie pillilsoittajii da hälizijän rahvasjoukon,24i sanoi: «Mengiä iäres! Ei tüttö ole kuolluh, häi maguau.» Händü nagrettih.25No konzu rahvahii ajettih pihale, Iisus meni pertih da otti tüttüö käis, i tüttö nouzi.26Viesti täh näh levii kogo sille muale.

Iisus piästäü kahtu sogiedu

27Konzu Iisus lähti siepäi, Hänele jälles tuli kaksi sogiedu. Hüö kirruttih: «ﾎiälöiče meidü, Davidan Poigu!»28Ku Häi meni pertih, sogiet tuldih Hänen luo, i Iisus sanoi heile: «Uskottogo, minä voin sen luadie?» «Uskommo, Iﾞändü», vastattih hüö.29Sit Häi kosketti käil heijän silmii da sanoi: «Roikkah teile muga, kui tüö uskotto»,30i heijän silmät avavuttih. Iisus kieldi heidü lujah: «Kačokkua, ku niken ei tiijustas tädä.»31No hüö lähtiettih da viettih viesti Häneh näh kogo sille muale.

Iisus piästäü kielettömän

32Konzu net miehet oldih lähtemäs, Iisusan luo tuodih kieletöi mies, kudamua muokkai karu.33Iisus ajoi hänes karun, i kieletöi rubei pagizemah. Rahvas diivuittihes da sanottih: «Nengostu vie nikonzu ei nähtü Izrail'as.»34No fariseit sanottih: «Karuloin piämiehen väil Häi ajau iäre karuloi.»

Iisus ﾞiälöiččöü rahvastu

35Iisus käveli sit kaikis linnois da külis. Häi opasti sinagougis, saneli hüviä viestii Taivahallizen valdah näh da piästi rahvahii kaikis voimattomuksis da vaivois.

36Konzu Häi nägi rahvasjoukot, Hänele rodih ﾞiäli heidü, ku hüö oldih vaivunuot da avuttomat ku lambahat, kudamil ei ole paimoidu.37Sit Häi sanoi opastujile: «Vil'l'ua on äijü, a leikkuajua on vähä.38Sendäh moliettokseh pellon Iﾞändäle, anna tüöndäü rahvastu vil'l'ua leikkuamah.»

Lugu 10.

1Iisus kučui iččeh luo net kak- sitostu opastujua i andoi heile vallan ajua iäre paganhengii da parandua rahvastu kaikis voimattomuksis da vaivois.

2Nämä ollah niilöin kahtentostu apostolan nimet: enzimäine on Simon, kudamua vie sanotah Pedrikse, da hänen velli Andrei, sit Zevedein poijat Juakoi da Iivan,3ielleh Hilippü da Varfolomei, Homa da maksuloinkeriäjü Matfei, Alfein poigu Juakoi, Faddei,4Simon Kananit da Juudu Iskariot, kudai jällespäi menetti Iisusan.

Iisus tüöndäü opastujii matkah

(Mark. 6:7-13; Luk. 9:1-6)

5Nämii kahtutostu Iisus tüöndi matkah da n'evvoi nengomil sanoil:

«Älgiä mengiä vierasmualazien luo, älgiägo nimittumah Samarien linnah,6a parembi mengiä Izrail'an rahvahan üöksünüzien lambahien luo7da sanelkua: 'Taivahallizen valdu on lähäl.'8Piästäkkiä voimattomii, nostatakkua kuollieloi, puhtastakkua prokuazal voimattomii da ajakkua iäre karuloi. Ilmai saitto, ilmai annakkua.

9Älgiä suitakkua vüöh kuldua, älgiä hobjua, älgiägo vaskie,10älgiä otakkua reppuu matkah, älgiä kahtu paidua, älgiä jallaččiloi, älgiägo keppii, onhäi ruadai lunnastannuh elätüksen.

11Konzu tuletto kudamahtahto linnah libo küläh, tiijustelkua, ken sie on hüvä ristikanzu. Olgua hänen luo, kuni siepäi etto lähte.12Konzu menettö taloih, toivotakkua sille taloile rauhuttu da tervehüttü.13I ku taloin rahvas sidä maksetanneh, suadahes hüö teijän toivotetun rauhuon. No ku hüö ei sidä maksetanne, tulgah se toivotus teijän luo järilleh.14Ku kudamastahto talois libo linnas teidü ei vastatanne da ei kuunneltanne teijän sanoi, lähtekkiä iäre siepäi da puistakkua pölüt jallois.15Toven sanon teile: Sodoman da Gomorran mualoile suudopäivännü rodieu kebjiembi ku sille linnale.»

Iisus kehittäü opastujii

(Mark. 13:9-13; Luk. 21:12-17; 12:2-7)

16«Minä tüönnän teidü, ku lambahii hukkien keskeh. Sikse olgua viizahat ku mavot da ounastamattomat ku küühköit.17Vardoikkuattokseh rahvahii. Hüö vietäh teidü suvvon edeh da rozgitetah sinagougis.18Teidü vietäh muaherroin da suariloin edeh minun periä, i sie tüö saneletto hüviä viestii heile da Jumalua tundemattomile.19No konzu teidü annetah vallanpidäjien käzih, älgiä olgua huolissah sendäh, kui da midä tüö heile sanozitto, sikse gu teile ihan kerras annetah sanat, kudamat teil pidäü sanuo.20Tüö etto pagize iče, teijän kauti pagizou Jumalan, teijän Tuatan, Hengi.

21Velli andau vellen tapettavakse, tuatto lapsen, i lapset nostah omii vahnembii vastah da suatetah heidü surmah.22Kaikin ruvetah vihuamah teidü minun nimen täh, no ken kestäü agjah suate, se piäzöü.

23Ku ühtes linnas teidü ruvetanneh painamah, pajekkua toizeh. Toven sanon teile: tüö etto ehti kävvä Izrail'an joga linnah, ku Ristikanzan Poigu jo tulou.

24Ei opastettavu ole opastajua ülembi, eigo käsküläine ole ülembi iﾞändiä.25Olgah opastettavu hüvännü sil, ku händü pietäh ku opastajua, a käsküläine sil, ku händü pietäh ku iﾞändiä. Ku taloin iﾞändiä nimiteltäneh Velzevulakse*a, sidä enämbäl muga nimitelläh hänen kodilazii!26Ga sit älgiä varakkua rahvahii. Ei ole nimidä peitos olijua, mi ei tulis nägevih, ei ole nimidä peitettüü, mi ei rodies tiijokse.27Midä minä sanon teile pimies, se tüö sanokkua päivän valgies, i midä teile šupetetah korvah, se tüö sanokkua iäneh levonočalpäi.28Älgiä varakkua niilöi, kudamat tapetah rungu, no ei voija tappua hengie, enämbäl varakkua sidä, kudai voibi hengen dai rungan lükätä uaduh.29Ühteh groššah annetah kaksi čiučoidu, no ni üksi niilöis ei paku muah, ku teijän Tuatto ei sidä tahtone.30Teijän piäs joga tukkainegi on lugiettu.31Ga sit älgiä varakkua. Olettohäi tüö kallehembat čiuččoloi.»

Hristosan tunnustamine

(Luk. 12:8-9, 51-53; 14:26-27; Mark. 9:41)

32«Ken sanou minuu omakse rahvahan ies, sidä minägi sanon omakse minun Tuatan ies, kudai on taivahas.33No ken rahvahien ies kieldävüü minus, sit ristikanzas minägi kieldävün minun taivahallizen Tuatan ies.

34Älgiä duumaikkua, minä tulin tuomah muale rauhua. En rauhua minä tulluh tuomah, a riidua.35Minä tulin eroittamah rahvahii: nostamah poigua tuattua vastah, tütärdü muamua vastah i neveskiä muatkoidu vastah.36Vihaniekoikse roijah ristikanzale hänen kodilazet.

37Se, ken suvaiččou omua tuattua da muamua enämbäl ku minuu, ei päi minule, eigo se, kudai suvaiččou omua poigua libo tütärdü enämbäl ku minuu, päi minule.38Ken ei ota omua ristua da ei astu minule jälles, ei päi minule.39Ken rippuu omas henges, menettäü sen, no ken menettäü oman hengen minun täh, se suau sen.

40Ken ottau iččeh luo teidü, ottau minuu, a ken ottau minuu, ottau sen, kudai minuu tüöndi.41Ken Jumalan iänenkandajan ottau iččeh luo vai sikse, ku se on iänenkandai, suau iänenkandajan palkan, i ken oigien ristikanzan ottau iččeh luo vai sikse, ku se on oigei, suau oigien ristikanzan palkan.42I ken andau ühtele nämis vähävägizis juodavakse mal'l'an viluu vettü vai sikse, ku häi on minun opastui – toven sanon teile: häi ei jiä palkattah.»

*a 10:25 Velzevul – se on sattan.

Lugu 11.

Iivan Ristijän küzümüs Iisusale

(Luk. 7:18-23)

1Konzu Iisus andoi kahtele- tostu opastujale kai nämä n'evvot, Häi lähti sen lohkon toizih linnoih opastamah da sanelemah.2Konzu Iivan Ristii türmäs olles kuuli Iisusan ruadolois, häi tüöndi Hänen luo omii opastujii3küzümäh: «Oletgo Sinä se, kudamal pidäü tulla, vai pidäü meil vie vuottua tostu?»4Iisus vastai heile: «Mengiä da sanelkua Iivanale, midä kuuletto da näittö:5

– Sogiet nähtäh, rammat kävelläh, prokuazal voimattomat puhtastutah, kuurnehet kuultah, kuolluot nostah, köühät kuultah hüvä viesti.6Ozakas on se, ken ei hairehtu uskos minuh.»

Iisus sanelou Iivan Ristijäh näh

(Luk. 7:24-35)

7Konzu Iivan Ristijän opastujat lähtiettih, Iisus rubei sanelemah rahvahale Iivanah näh:

«Midäbo kaččomah tüö kävüittö elämättömäh muah? Kortehtugo, kudamua tuuli lekuttau?8Vai midä kaččomah tüö kävüittö? Toinah miestü ülen čomis sovis? Suariloin linnois tüö lövvättö niilöi, ket muga sellitäh!9Midäbo sit kaččomah kävüittö? Jumalan iänenkandajuago? Juuri sidä, i minä sanon teile: häi on suurembi ku iänenkandai.10Häi on se, kudamah näh on sanottu Pühis Kirjutuksis:

– Minä tüönnän viestinvedäjän iel Sinuu, häi avuau Sinule dorogan.

11Toven sanon teile: ei ole naizen suaduloin keskes suurembua ku Iivan Ristii, no vähävägizin Taivahallizen vallas eläjis on suurembi händü.12Iivan Ristijän päivis algajen nämih päivih suate Taivahallizen valdua vastah toratah, i vägivallan luadijat ülen äijäl tahtotah suaja sen omih käzih.13Kai Jumalan iänenkandajat da Moisein Zakon Iivanah suate ennustettih täh valdah näh,14i uskokkua libo älgiä, juuri Iivan on se Il'l'u, kudamal pidi tulla muailmah.15Kel on korvat, se kuulkah!

16Mittuine sit on tämän polven rahvas? Hüö ollah ku pihal istujat lapset, kudamat kirrutah toine toizele:17'Müö soitimmo teile pillil, no tüö etto pläššinüh, müö luvettelimmo itkuvirzilöi, tüö etto itkenüh.'18Iivan tuli, häi eigo süö, eigo juo, a rahvas sanotah: 'Hänes on karu.'19Ristikanzan Poigu tuli, Häi süöü da juou, i rahvas sanotah: 'Mittuine süömäri da juomari, maksuloinkeriäjien da muijien riähkähizien dovariššu!' No Mielevüön ozutetah oigiekse sen ruavot!»

Iisus soimuau Galilein linnoi

(Luk. 10:13-15)

20Sit Iisus rubei soimuamah niilöi Galilein linnoi, kudamis Häi oli luadinuh enimät omis suuris ruadolois, gu net ei hüllättü riähkii da ei kiännüttü Jumalan puoleh:

21«Paha rodieu sinule, Horazin! Paha rodieu sinule, Vifsaidu! Ku net suuret ruavot, kudamat oli luajittu teijän pihoil, ollus luajittu Tiiras da Sidonas, sit niilöin rahvas ribusovis da tuhkua piäle huškuttajen jo ammui hüllätännüs riähkät da kiännütännüs Jumalan puoleh.22Minä sanon teile: Tiiru da Sidon suudopäivännü piästäh hoivembal ku tüö.

23I sinä, Kapernaumu, nostetahgo sinuu taivahah? Alah sortah sinuu, alah uaduh! Ku sinun pihoil luajitut suuret ruavot ollus luajittu Sodomas, se olis püstüi vie tänäpäigi.24Minä sanon teile: Sodoman mua piäzöü suudopäivännü hoivembal ku sinä.»

Tulgua minun luo da huogavukkua

(Luk. 10:21-22)

25Sih aigah Iisus sanoi nenga:

«Minä ülendän Sinuu, Tuatto, taivahan da muan Iﾞändü, ku piit nämä dielot peitos mielevis da opastunnuzis, a avait net lapsen mielele.26Moine oli, Tuatto, Sinun hüvä tahto.

27Minun Tuatto on andanuh kai minun valdah. Poigua ei tunne niken, vai Tuatto, eigo Tuattua tunne niken, vai Poigu da se, kelle Poigu tahtou avata Händü.

28Tulgua minun luo kaikin ruavol vaivatut da kel on jügei takku kannettavannu. Minä annan teile huogavuo.29Otakkua minun takku omile hardieloile da opastukkua minus: minä olen hüväsüdämelline da sanankuulii. Muga tüö suatto hengele hoivua.30Minun kandamustu on hüvä kandua, minun takku on kebjei.»

Lugu 12.

Suovatan iﾞändü

Mark. 2:23-28; Luk. 6:1-5)

1Kerran suovattan Iisus astui vil'l'upellos poikki. Hänen opastujil rodih n'älgü, i hüö ruvettih katkomah tähkii da süömäh jüvii.2Fariseit nähtih se da sanottih Iisusale: «Kačo, sinun opastujat ruatah sidä, midä ei sua ruadua suovattan.»3No Iisus sanoi heile: «Oletto taki lugenuh, midä David ruadoi, konzu häi da hänen dovarišat oldih n'älläs?4Häi meni jumalankodih da söi Jumalale tuovut leivät, hos niilöi sai süvvä vai pappiloil, a ei hänel da hänen dovarišoil.5Libo luvitto taki Zakonas, kui papit suovattan ruatah jumalankois i üksikai hüö ei olla viärät suovattukäskün rikkomizes?6Minä sanon teile: täs on jumalankodii suurembat dielot.7No ku tüö ellendäzittö, midä nämis Jumalan sanois on: 'Minä en tahto ﾞertvua, a tahton, ku tüö ﾞiälöiččizittö toine tostu', sit etto viärittäs oigieloi.8Onhäi Ristikanzan Poigu suovatan Iﾞändü.»

Voibigo suovattan piästiä voimattomii?

(Mark. 3:1-6; Luk. 6:6-11)

9Iisus astui ielleh da tuli sinagougah.10Sie oli mies, kudaman käzi oli kuivanuh. Fariseit ečiteltihes, mis olis viärittiä Iisussua, da küzüttih Hänel: «Suaugo suovattan piästiä voimattomii?»11Iisus vastai heile: «Ku keltahto teis ollou lammas da se pakkunou haudah suovattan, ga eigo häi tartu sih käzil da eigo nosta sidä havvaspäi?12Onhäi ristikanzu äijiä kallehembi ku lammas. Ga sit suovattan suau luadie hüviä.»13Sit Häi sanoi miehele: «Oijenda käzi.» Mies oijendi käin i se rodih endizelleh, terveh ku toine käzi.14A fariseit mendih pihale da ruvettih pagizemah, kui tappua Iisussua.

Taivahallizen Iﾞändän käsküläine

15Iisus tiijusti heijän mielet da lähti iäre siepäi. Hänele jälles astui äijü rahvastu, i Häi piästi kaikkii voimattomii,16vai kieldi heidü sanelemas Häneh näh.17Muga stuaniihes tämä Jumalan iänenkandajan Isaijan sanottu sana:18

– Täs on Minun käsküläine, kudaman Minä valličin,

Minun armas, kudamah olen mieldünüh.

Minä panen oman Hengen Hänen piäle, i Häi ilmoittau oigien suvvon

Jumalua tundemattomile rahvahile.

19Ei Häi riidele eigo iännä, ei kuulta Hänen iändü pihoil.

20Painunuttu kortehtu Häi ei katkua, küdijiä tuohustu Häi ei sammuta, kuni ei anna oigiele suvvole voittuo.

21Hänen nimeh Jumalua tundemattomat ruvetah pidämäh nad'ouﾞua.

Iisus da Velzevul

(Mark. 3:20-30; Luk. 11:14-23; 12:10)

22Sit Iisusan luo tuodih mies, kudamua muokkai karu i kudai oli sogei da kieletöi. Iisus piästi händü, i mies rubei nägemäh dai pagizemah.23Rahvas ei tiettü midä duumaija i sanottih: «Ollougo tämä Davidan Poigu?»24No konzu fariseit kuultih se, hüö sanottih: «Velzevulan, karuloin piämiehen, väil se mies ajau iäre karuloi.»

25Iisus tiezi heijän mielet da sanoi heile:

«Joga mua, kudai jagavuu da toruau omii vastah, tühjenöü. I nimittuine linnu da taloi ei kestä, ku sie ollou keskenästü riidua.26Ku sattan ajau iäre sattanan, häi toruau sit iččiedäh vastah, i hänen valdu ei voi püzüö.27Ku minä ajanen iäre karuloi Velzevulan väil, kenenbo väil teijän rahvas niilöi ajetah? Sendäh hüö roijah teijän suddikse.28A ku minä ajan karuloi iäre Jumalan Hengen väil, sit Taivahallizen valdu on jo tulluh teijän keskeh.

29I voibigo kentahto tungiekseh vägevän taloih da kiškuo hänel elot, ku enzimäi ei sidone händü? Vaste sen ruadahuu häi voibi kiškuo taloin.30Ken ei ole minunke, se on minuu vastah, i ken ei keriä ühtes minunke, se levittäü.

31Sendäh sanon teile: joga riähkü da kiruondu roih prostittu ristikanzoile, no Pühän Hengen kiruondua ei prostita.32Ku ken sanonou midätahto Ristikanzan Poigua vastah, hänele se prostitah, no ken sanonou Pühiä Hengie vastah, sidä ei prostita, eigo nügözes muailmas, eigo tulijas.»

Puu da sen andimet

(Luk. 6:43-44)

33«Ku puu ollou hüvä, sen andimetgi ollah hüvät, no ku puu ollou paha, sen andimetgi ollah pahat. Andimis puu tundietah.34Tüö, pahan mavon kannetut, kuibo voitto paista hüviä, ku iče oletto pahat! Midä süväin on täüzi, sidä i suu pagizou.35Hüvä ristikanzu oman hüvän südämen eloaitas tuou hüviä, paha ristikanzu pahan südämen eloaitas tuou pahua.36Minä sanon teile: joga tühjäs sanas, kudai rahvas sanotah, suudopäivännü pidäü andua čottu.37Sinun sanoin mugah sinuu sanotah oigiekse, i sinun sanoin mugah sinuu suuditah viäräkse.»

Rahvas priﾞmitäh tunnusmerkii

(Mark. 8:11-12; Luk. 11:29-32)

38Sit erähät zakonanopastajat da fariseit sanottih Iisusale: «Opastai, ozuta meile mitahto tunnusmerki!»39No Iisus vastai heile: «Tämä paha da Jumalan hüllännüh polvi priﾞmiü tunnusmerkii, no sille ei anneta muudu tunnusmerkii ku vai se, mi rodih Jumalan iänenkandajale Jonale.40Kui Jona oli suuren merielätin vačas kolme päiviä da kolme üödü, mugai Ristikanzan Poigu roih muan südämes kolme päiviä da kolme üödü.41Ninevien eläjät nostah suvvole ühtes tämän polven rahvahanke i pannah heidü viäräkse. Ninevien eläjät hüllättih riähkät da kiännüttih Jumalan puoleh, konzu Jona toi heile Jumalan viestin, a täs teil on suurembat dielot, miku Jonan aigua!42Suvirannan tsaritsa nouzou suvvole ühtes tämän polvenke da panou heidü viäräkse. Häi tuli muan agjaspäi kuulemah Solomonan mielevii paginoi, a täs teil on suurembat dielot, miku Solomonan aigua!»

Paha hengi menöü järilleh ristikanzah

(Luk. 11:24-26)

43«Konzu paganhengi lähtöü iäres ristikanzas, se kävelöü ielleh järilleh elämättömis kohtis da eččiü, kus olis huogavuo, no ei lövvä.44Sit se sanou: 'Menen järilleh omah kodih, kudamaspäi lähtin.' Ku sit se tulou da nägöü pertin tühjännü, pühkitünnü da kabrastetunnu,45se menöü da ottau kerale seiččie muudu pahua hengie, pahembua, kui on iče, i kaikin tullah pertih da eletäh sie. Sit jälgimäi sille ristikanzale rodieu vie pahembi, kui oli enne. Nenga rodieu i tälle pahale polvele.»

Iisusan omat

(Mark. 3:31-35; Luk. 8:19-21)

46Konzu Iisus vie pagizi rahvahanke, sih tuldih Hänen muamah da vellet. Hüö seizottih pihal, tahtottih paista Hänenke. [47Kenlienne sanoi Iisusale: «Sinun muamas da vellet ollah tuas pihal, tahtotah paista Sinunke.»]48No Iisus vastai hänele: «Ken on minun muamo? Ket ollah minun vellet?»49Häi ozutti käil opastujih da sanoi: «Kačo, täs ollah minun muamo dai vellet.50Jogahine, ken ruadau minun taivahallizen Tuatan tahtuo müöte, on minun velli, sizär dai muamo.»

Lugu 13.

Külväi

(Mark. 4:1-9; Luk. 8:4-8)

1Sennü samazennu päivännüIisus lähti pihale, meni järven randah da istuihes.2Hänes ümbäri kerävüi sit moine suuri joukko rahvastu, ga Hänel pidi mennä veneheh. Häi istui venehes, a rahvas seizottih rannal,3i Häi äijän opasti heidü arbaituspaginoin vuoh.

Häi sanoi: «Mies lähti külvämäh.4I konzu häi külvi, erähät siemenis kirvottih dorogupieleh, i linnut tuldih da n'uokittih jüvät.5Erähät kirvottih kivikkökohtah, kus oli vähä muadu. Net oldih madalal i terväh nostih orahale,6no päiväine nostuu polti orahat i net n'äivistüttih, ku niilöil ei olluh juurii.7Erähät siemenet kirvottih ohtoloin keskeh. Ohtoit kazvettih da salvattih orahat.8No erähät jüvis kirvottih hüväh muah da annettih sualis, kudai sada, kudai kuuzikümmen, kudai kolmekümmen jüviä.9Kel on korvat, se kuulkah!»

Mindäh Iisus pagizi arbaituspaginoil?

(Mark. 4:10-12; Luk. 8:9-10)

10Opastujat tuldih Iisusan luo da küzüttih: «Mindäh Sinä pagizet heijänke arbaituksil?»

11Iisus vastai: «Sendäh, ku teile on annettu tiediä Taivahallizen vallan peittomielet, a heile ei.12Kel on, sille annetah, i hänel rodieu kübimän külläl, no kel ei ole, sil otetah iäres segi, mi hänel on.13Minä pagizen heijänke arbaituksil sikse, ku hüö silmil kačotah, vai ei nähtä, korvil kuunnellah, vai ei kuulta eigo ellendetä.14Heis stuanihes tämä Isaijan ennustus:

– Kuulten kuuletto, vai etto ellendä.

Kaččojen kačotto, vai etto näi.

15Kovennuh on tämän rahvahan süväin:

korvil hüö odva kuultah,

i heijän silmät ollah ummes,

ku ei nähtäs silmil,

ei kuultas korvil,

ei ellendettäs südämel,

ei kiännüttäs iäre pahas

da ku Minä heidü en piästäs.

16Teijän silmät ollah ozakkahat ku nähtäh, da korvat – ku kuultah!17Toven sanon teile: äijät Jumalan iänenkandajat da oigiel eläjät ristikanzat tahtottih nähtä se, midä näittö tüö, vai ei nähtü, da tahtottih kuulta se, midä tüö kuuletto, vai ei kuultu.»

Iisus sellittäü arbaituspaginan külväjäh näh

(Mark. 4:13-20; Luk. 8:11-15)

18«Kuunnelkua nügöi, mih niškoi on arbaituspagin külväjäh näh.19Ainos, ku kentahto kuulou sanelendan Taivahallizen valdah näh, no ei ellendä sidä, tulou sattan da koppuau sen, mi hänen südämeh oli külvettü. Täh niškoi on pagin dorogupieleh külvetüs siemenes.20Külvö kivikkökohtah on se, ken sanan kuultuu kerras ottau sen vastah hüväs mieles.21No hänes ei ole juurdu ičes, sendäh häi kestäü vai kodvazen, a ku ruvetah ahtistamah libo painamah sanan täh, sit häi kerras hülgiäü sen sanan.22Külvö ohtoikkoh on se, ken kuulou sanan, no tämän muailman huolet da eloloin suvaičendu salvatah hänes se sana, i häi ei voi tuvva andimii.23A külvö hüväh muah ozuttau ristikanzua, kudai kuulou sanan da ellendäü sen. Nämä ristikanzat tuvvah hüvä uudine: kudai sada, kudai kuuzikümmen, kudai kolmekümmen jüviä.»

Niﾞu da paha heinü

24Iisus saneli heile toizen arbaituspaginan: «Taivahallizen valdu on nengoine: Mies külvi omah peldoh hüviä siemendü.25No konzu kaikin muattih, tuli hänen vihaniekku, külvi niﾞun segah pahua siemendü da lähti iäre.26Ku vil'l'u nouzi orahale da rubei menemäh tähkäle, sit paha heinügi tuli nägevih.27Sit ruadajat mendih iﾞändän luo da sanottih hänele: 'Iﾞändü, hüväthäi siemenet sinä külvit peldoh? Kuspäibo sit sinne tuli pahua heiniä?'28Iﾞändü sanoi heile: 'Se on vihaniekan ruado.' Sit ruadajat küzüttih hänel: 'Tahtotgo, menemmö da kütkemmö net iäre?'29'En', häi vastai, 'tüö voitto pahoi heinii kütkijes n'ühtie niﾞutgi.30Anna net kazvetah ühtes leikkuandah suate. Konzu se aigu tulou, minä sanon leikkuajile: Keräkkiä enzimäi pahat heinät da sivokkua tukkuloih poltettavakse. A niﾞut kabrastakkua minun aittah.'»

Gorčitsan siemen da muijotes

(Mark. 4:30-34; Luk. 13:18-21)

31Iisus saneli heile vie nengozen arbaituspaginan: «Taivahallizen valdu on ku gorčitsan siemen, kudaman mies külvi omah peldoh.32Se on pienin siemenis, no kazvahuu on kodipellon kazvoksis suurin. A jälgimäi se roih ku puu, taivahan linduzet tullah da luajitah pezät sen oksih.»

33Vie Häi saneli heile ühten arbaituspaginan: «Taivahallizen valdu on ku muijotes. Konzu naine sevoitti sih kolme vakkua jauhuo, nouzi kogo taigin.»

34Kaiken tämän Iisus saneli rahvasjoukole arbaituksil. Arbaituksittah, kohti Häi ei sanelluh heile nimidä,35ku tuldas tovekse nämä Jumalan iänenkandajan sanat:

– Minä avuan suun da pagizen arbaituksil,

tuon ilmi sen, mi oli peitos

muailman luajindua müöte.

Iisus sellittäü arbaituspaginan pahoih heinih näh

36Sit Iisus prostiihes rahvahanke da meni taloih. Opastujat tuldih Hänen luo da sanottih: «Sellitä meile arbaituspagin pellon pahoih heinih näh.»37Häi vastai heile:

«Mies, kudai külvi hüviä siemendü, on Ristikanzan Poigu.38Peldo on muailmu. Hüvät siemenet ollah net, ket eletäh Taivahallizen vallan al, pahat heinät – net, ket ollah sattanan vallas.39Vihaniekku, kudai külvi pahua siemendü, on pahalaine, vil'l'an leikkuandu on muailman loppu, a leikkuajat ollah anhelit.40Kui pahat heinät kerätäh da poltetah tules, muga rodieu i muailman lopus.41Ristikanzan Poigu tüöndäü omii anheliloi, i hüö kerätäh Hänen valdukunnaspäi kaikkii, ket vietäh rahvahii pahah da luajitah viärüttü.42Anhelit lükätäh heidü tulizeh päččih, i sit sie on itkuu da hambahien kridﾞaitustu.43A oigiet ristikanzat läpetetäh gu päiväzen valgei heijän Tuatan valdukunnas. Kel on korvat, se kuulkah!»

Elotukku, kallis ﾞemčugu da nuottu

44«Taivahallizen valdu on nengoine: Mies löüdi pellos elotukun, kudai oli peitettü sinne. Häi peitti sen järilleh sinne, hüväs mieles meni da möi kai, midä hänel oli, da osti sen pellon.

45Taivahallizen valdu on vie nengoine: Kauppumies ečii čomii ﾞemčugoi.46Konzu häi löüdi ühten ülen kallehen ﾞemčugan, meni da möi kai, midä hänel oli, da osti sen.

47Vie nengoinegi on Taivahallizen valdu: Kalaniekat laskiettih mereh nuottu, i sih puutui kaikenjüttümiä kalua.48Konzu nuottu täütüi kalal, hüö viettih se randah, istuttihes da vallittih hüvät kalat viršilöih, a pahat lükittih iäre.49Muga rodieu muailman lopus: anhelit tullah, eroitetah pahat oigielois50da lükätäh heidü tulihizeh päččih. Sie hüö itkietäh da kridﾞaitetah hambahii.»

Uvvet da vahnat elot

51«Ellendättögo nügöi kaiken tämän?» küzüi Iisus. «Ellendämmö», hüö vastattih.52Sit Häi sanoi heile: «Muga jogahine zakonanopastai, kudamale on opastettu, mittuine on Taivahallizen valdu, on ku taloin iﾞändü, kudai tuou omas aitaspäi uuttu dai vahnua.»

IISUS KÄVELÖÜ GALILEIS DA SEN ÜMBÄRI OLIJOIS MUALOIS 13:53 - 17:27

Kodilinnu on Iisussua vastah

(Mark. 6:1-6; Luk. 4:16-30)

53Nämien arbaituspaginoin saneltuu, Iisus lähti siepäi54da meni omah linnah. Sie Häi opasti rahvahii sinagougas, i hüö diivuittihes da küzeltih toine toizel: «Kuspäi hänel on tämä suuri mieli da vägi luadie nengozii suurii ruadoloi?55Häi taki on kirvesmiehen poigu? On taki hänen muaman nimi Marija, i Juakoi, Josif, Simon da Juudu ollah hänen vellet.56Hänen sizäretgi kai eletäh tiä meijän keskes. Kuspäi häi sit sai nämä kai?»57I sit hüö heitettih uskondu Häneh.

Iisus sanoi heile: «Nikus muijal Jumalan iänenkandajua ei paheksita ku vai omas linnas da omas kois.»58I ku hüö ei uskottu Häneh, Häi ei luadinuh sie äijiä suurdu ruaduo.

Lugu 14.

Iivan Ristijän surmu

(Mark. 6:14-29; Luk. 9:7-9)

1Niih aigoih muan n'elländes- vuitin herru Irodu tiijusti Iisusan ruadoloih näh.2Häi sanoi omile dvorčuherroile: «Se on Iivan Ristii. Häi nouzi kuollielois, i sendäh hänes on nengoine vägi.»

3Enne sidä se samaine Irodu oli käskenüh ottua Iivanua kiini, siduo händü nuorih da panna türmäh. Tämän häi luadii Irodiadan täh, kudai oli hänen vellen Hilipän akku.4Iivan, näit, oli sanonuh Irodale: «Sinul ei sua eliä hänenke.»5Irodu tahtoi tappua Iivanua, no varai rahvastu, rahvashäi piettih Iivanua Jumalan iänenkandajannu.

6Sit Irodu pidi roindupäiviä, i Irodiadan tütär pläšii gostien ies. Tüttö oli Irodale äijäl mieldü müöte,7i häi lujah uskaldi andua sille kai, midä vai se pakinnou.8Muaman n'evvos tüttö sanoi: «Anna minule tuvvah tänne juvval Iivan Ristijän piä.»9Irodu paheldui, no ku häi oli andanuh sanan gostien aigua, häi käski luadie tütön sanan mugah.10Häi tüöndi türmäh sanan da käski leikata Iivanal piän.11Iivanan piä tuodih juvval da annettih tütöle, tüttö vedi sen muamalleh.

12Iivanan opastujat mendih, otettih hänen rungu da pandih muah. Sit hüö mendih Iisusan luo da saneltih Hänele täh niškoi.

Iisus süöttäü viizi tuhattu miestü

(Mark. 6:30-44; Luk. 9:10-17; Iiv. 6:1-14)

13Konzu Iisus tiijusti tämän, lähti Häi venehel elämättömäh kohtah ku olla üksinäh. No rahvas kuultih sih niškoi i lähtiettih linnoispäi jallai suurin joukkoloin Hänele jälles.14Venehespäi nostes Häi nägi äijän rahvastu rannal. Hänele rodih heidü ﾞiäli i Häi parandi heijän voimattomii.

15Ehtüpuoleh opastujat tuldih Hänen luo da sanottih: «Tämä on elämätöi kohtu, i aigu on jo müöhäine. Tüönnä rahvahii, anna hüö mennäh külih ostamah ičelleh süömistü.»16No Iisus sanoi: «Ei heile pie mennä nikunne. Annakkua tüö heile süvvä.»17«Ei meil ole tiä nimidä muudu, vai viizi leibiä da kaksi kalua», hüö vastattih.18«Tuogua net minule tänne», sanoi Iisus.19Häi käski rahvahale istuokseh nurmele. Sit Häi otti net viizi leibiä da kaksi kalua, kačoi üläh taivahah da kiitti Jumalua. Häi lohkai leivät da andoi palat opastujile, a opastujat juattih net rahvahale.20Kaikin süödih külläl, i opastujat kerättih jiännüttü palua vie kaksitostu täüttü viršii.21Süömäs oli nenga viizi tuhattu miestü da liﾞäkse naizet da lapset.

Iisus astuu vettü müöte

(Mark. 6:45-52; Iiv. 6:15-21)

22Kerras sen jälgeh Iisus käski opastujile mennä veneheh da ajua vasturannale iel Händü, kuni Häi prostihes rahvahanke.23Rahvahan lähtiettüü, Häi nouzi mäile, ku tahtoi moliekseh üksin. Tuli ehtü, Häi oli üksin mäil.24Veneh oli jo loitton rannaspäi. Se meni jügieh aldolois, ku tuuli oli vastaine.

25Üön n'elländel vardoičenduaijal*a Iisus tuli kohti opastujih vettü müöte astujen.26Konzu hüö nähtih Händü astumas vettü müöte, hüö pöllästüttih da nostettih iäni, ku duumaittih, heidü bluaznittau.27Iisus huolitti sanuo heile: «Alevukkua, minä täs olen. Älgiä varakkua.»28Sit Pedri sanoi Hänele: «Iﾞändü, ku se ollet Sinä, ga käske minule tulla Sinun luo vettü müöte.»29«Tule!» sanoi Iisus. Pedri harpai venehespäi da lähti astumah Iisusan luo vettü müöte.30No suurien aldoloin nähtüü, häi pöllästüi da rubei uppuomah. «Iﾞändü, piästä minuu!» häi kirgai.31Iisus kerras oijendi käin, tartui häneh da sanoi: «Vähäuskoine, miksebo heitit uskondan?»

32Konzu hüö nostih veneheh, tuuli alevui.33I kaikin, ket oldih venehes, langettih polvilleh Hänen edeh da sanottih: «Sinä tovel olet Jumalan Poigu.»

Voimattomat piästäh

(Mark. 6:53-56)

34Järves poikki piästüü hüö nostih randah Gennesaretas.35Konzu sen kohtan rahvas tunnustettih Iisussua, hüö tüöttih viesti kaikkiele ümbäri, i kaikkii voimattomii tuodih Iisusan luo.36Hüö pokoroittihes andua heile valdu hos koskettua käil Hänen sovan reunua, i kaikin, ket kosketettih, piästih tervehekse.

*a 14:25 Se on kolmes kuudeh suate huondestu.

Lugu 15.

Jumalan käsküt da tuattoloin opastukset

(Mark. 7:1-13)

1Sit Iisusan luo tuldih Jerusa- limaspäi fariseit da zakonanopastajat.2«Mindäh sinun opastujat rikotah tuattoloin opastuksii?» hüö küzüttih. «Hüöhäi ei pestä käzii süömäh ruvetes.»

3Iisus vastai heile: «Mindäh tüö iče menettö Jumalan käsküü vastah tuattoloin opastuksien täh?4Jumal on sanonuh: 'Pie hüvännü tuattua da muamua' da vie on sanonuh: 'Ken ku kironnou tuattua libo muamua, surmu sen süögäh.'5No tüö sanotto: 'Ken ku sanonou tuatalleh libo muamalleh: se, min sinä voizit suaja minus, on jiäksittü Jumalale,6se voibi olla počitoimattah tuattuadah.' Nenga tüö tuattolois jiännüzil opastandoil luajitto tühjäkse Jumalan sanan.7Tüö heittelettökseh! Hüvin ennusti teih näh Isaija, konzu sanoi nämä Jumalan sanat:8

– Tämä rahvas pidäü Minuu hüvännü vai kielel,

a heijän süväin on loitton Minus.

9Tühjiä hüö kumardellahes Minule,

ku opastetah rahvahien luajittuloi käskülöi,

buitegu net oldas Minun.»

Mi pahendau ristikanzan

(Mark. 7:14-23)

10Iisus kučui rahvasjoukon iččeh luo da sanoi: «Kuulkua da ellendäkkiä.11Ei ristikanzua pahenda se, mi menöü suuh. Pahendau ristikanzan se, mi tulou suuspäi.»

12Sit opastujat tuldih Hänen luo da sanottih: «Tiijätgo, fariseit pannah Sinuu pahakse nämien paginoin täh?»13Häi vastai: «Joga kazvos, kudai ei ole minun taivahallizen Tuatan istutettu, n'ühtätäh juurineh.14Älgiä kačokkua heih, hüö ollah sogiet sogieloin viettelijät. Ku sogei viettelöü tostu sogiedu, mollei pakutah haudah.»

15Pedri sanoi Hänele: «Pagizet arbaituksil. Sellitä meile, midä tahtoit sanuo.»16Iisus vastai: «Olettogo tüö viegi moizet tolkuttomat?17Ettogo ellendä, se, mi menöü suuspäi südämeh, menöü ielleh vaččah i sit se ullostetah.18A se, mi lähtöü suuspäi, on lähtenüh südämespäi, i se pahendau ristikanzan.19Juuri südämespäihäi lähtietäh pahat duumat, tapandat, vierahien akoinke maguandat, karguandat, varrastukset, kielahat viäritändät da pahat paginat toizih näh.20Kai tämä rikkou ristikanzan, a ei se, ku häi süöü pezemättömil käzil.»

Hananalazen naizen usko

(Mark. 7:24-30)

21Siepäi lähtiettüü Iisus meni Tiiran da Sidonan rannoile.22Sie tuli Hänen luo üksi hananalaine naine, sen lohkon eläi, da kirgai Hänele: «Iﾞändü, Davidan poigu, ﾞiälöiče minuu! Karu ülen äijäl muokkuau minun tütärdü!»23No Häi ei vastannuh naizele nimidä. Opastujat tuldih Iisusan luo da pokoroittihes: «Käske hänele mennä iäre, häi kävelöü meile jälles da iändäü.»24Iisus sanoi: «En minä ole tüöttü toizien luo, vai Izrail'an kavonnuzien lambahien luo.»25Naine üksikai tuli lähembäkse, langei muah Iisusan edeh da sanoi: «Iﾞändü, avvuta minule!»26No Iisus sanoi hänele: «Ei ole hüvä ottua lapsil leibü da lükätä se koirile.»27«Muga se on, iﾞändü», vastai naine, «ga süvvähhäi koiratgi niilöi palazii, kudamat pakutah heijän iﾞändän stolas.»28Sit Iisus sanoi hänele: «Suuri on sinun usko, naine! Roikkah sinule muga, kui sinä tahtot.» Hänen tütär kerras rodih tervehekse.

Iisus piästäü voimattomii mäil

29Iisus lähti siepäi da astui Galileinjärven randua müöte. Sit Häi nouzi mäile da istuihes.30Hänen luo tuli äijü rahvastu, hüö tuodih sinne ramboi, sogieloi, niistielöi, kielettömii da äijii muidu. Heidü heitettih Hänen edeh i Häi piästi heidü.31Rahvas diivuittihes, ku nähtih, kui kielettömät ruvettih pagizemah, niistiet kohenemah, rammat kävelemäh, sogiet nägemäh. Kaikin suuril sanoil ülendettih Izrail'an Jumalua.

Iisus süöttäü n'ellituhattu miestü

(Mark. 8:1-10)

32Iisus kučui opastujii iččeh luo da sanoi: «Minul on ﾞiäli nämii rahvahii. Hüö ollah minun luo jo kolme päiviä, i heil ei ole midä süvvä. Ei himoittas tüöndiä heidü dorogah n'älläs, eiga hüö väzütäh matkal.»33Opastujat sanottih Hänele: «Kusbo müö otammo tiä elämättömäs muas muga äijän leibiä ku süöttiä nengoine suuri rahvasjoukko?»34«Äijügo leibiä teil on?» Iisus küzüi. «Seiččie», hüö vastattih, «da kaksi-kolme kalastu.»

35Iisus käski rahvahale istuokseh muale.36Sit Häi otti net seiččie leibiä da kalat, kiitti Jumalua, lohkai leivät da kalat i andoi palat opastujile. Opastujat juattih net rahvahale.37Kaikin süödih külläl, i jiännüttü palua kerättih vie seiččie täüttü viršii.38Süömäs oli n'ellituhattu miestü da liﾞäkse naizet da lapset.

39Sit Iisus piästi rahvasjoukon lähtemäh, iče astui veneheh da meni Magadanan lohkole.

Lugu 16.

Iisusas priﾞmitäh tunnusmerkii

(Mark. 8:11-13; Luk. 12:54-56)

1Iisusan luo tuldih fariseit da saddukeit, kudamat tahtottih oppie Hänen mielii da küzüttih, gu Häi ozuttas heile mintahto tunnusmerkin taivahaspäi.2No Iisus vastai heile: «[Ehtäl tüö sanotto: 'Rodieu hüvä siä, taivas on ruskei',3a huondeksel: 'Tänäpäi rodieu paha siä, taivas on pilvine da ruskei ku veri.' Taivastu tüö maltatto lugie, no etto ellendä nügöstü aigua.]4Tämä paha da Jumalan hüllännüh polvi priﾞmiü minus tunnusmerkii, no sille ei anneta muudu merkii, ku vai moine, mittuine rodih Jonale.» Sit Häi jätti heidü sih da lähti iäre.

Iisus käsköü vardoijakseh fariseiloin da saddukeiloin opastandoi

(Mark. 8:14-21)

5Hüö tuldih kohturannale, no opastujat unohtettih ottua leibiä kerale.6Sit Iisus sanoi heile: «Olgua varuksis. Vardoikkuattokseh fariseiloin da saddukeiloin muijotestu.»7Opastujat sanottih toine toizele: «Müöhäi emmo ottanuh leibiä!»8Iisus ellendi heijän mielet da sanoi: «Tüö vähäuskozet! Mindäh tüö pagizetto vai sidä, gu teil ei ole leibiä?9Viego tüö etto ellendännüh? Ettogo musta niilöi viittü leibiä, kudamis täüdüi viijele tuhandele? I min viršii palua tüö keräittö?10A net seiččie leibiä, kudamis rodih külläl n'elläle tuhandele? Da min viršii palua tüö keräittö silloi?11Kuibo tüö etto ellendä: en minä paissuh teile leibäh näh? Vardoikkuattokseh fariseiloin da saddukeiloin muijotestu.»12Sit hüö ellendettih: ei Häi käskenüh vardoijakseh leibütaiginan muijotestu, a fariseiloin da saddukeiloin opastandoi.

Pedri pidäü Iisussua Hristosannu

(Mark. 8:27-30; Luk. 9:18-21)

13Konzu Iisus tuli Hilipän Kesarien lohkole, Häi küzüi opastujil: «Ken rahvahan mieles on Ristikanzan Poigu?»14Hüö vastattih: «Erähien mieles – Iivan Ristii, toizien mieles – Il'l'u, vie erähien – Jeremii libo kudaitahto toine Jumalan iänenkandajis.»15«A tüö kui duumaičetto?» küzüi Iisus. «Ken minä olen teijän mieles?»16Simon-Pedri vastai: «Sinä olet Messii, elävän Jumalan Poigu.»

17Iisus sanoi hänele: «Ozakas olet sinä, Simon, Jonan poigu. Tädä sinule ei avannuh ristikanzan mieli, a avai minun Tuatto, kudai on taivahis.18I minä sanon sinule: sinä olet Pedri, Kallivo, i tälle kallivole minä püstütän oman uskojien kanzukunnan. Uadun vägi ei voita sidä.19Minä annan sinule avaimet sit veriäs, kudai vedäü Taivahallizen valdah. Min sinä sivot mual, se roih sivottu taivahas, i min sinä piästät välläle mual, se roih piästettü taivahis.»20Sit Häi kieldi opastujii sanelemas kelletahto sih niškoi, ku Häi on Messii.

Iisus enzi kerran pagizou omah kuolendah näh

(Mark. 8:31-33; Luk. 9:22)

21Täs lähtijen Iisus rubei pagizemah opastujile, gu Hänel pidäü mennä Jerusalimah i tirpua äijü gor'ua rahvahan vahnimien, ülimäzien pappiloin da zakonanopastajien käzis. Händü tapetah, no kolmandennu päivännü Häi nouzou kuollieloispäi.

22Pedri vedi Händü bokkah da rubei ebiämäh: «Piästä Jumal! Anna nikonzu ei rodei Sinule nengostu, Iﾞändü!»23No Häi kiändüi Pedrih päi da sanoi: «Mene iäre, sattan! Sinä tahtot, ku minä öntästüzin. Sinul ei olla Jumalan mielet, a ollah ristikanzoin mielet!»

Opastujat astutah Iisusale jälles

(Mark. 8:34-9:1; Luk. 9:23-27)

24Iisus sanoi omile opastujile: «Ken ku tahtonou astuo minule jälles, häi kieldävükkäh omas ičes, otakkah oman ristan da astukkah minule peräh.25Kačo, ken rippuu omas henges, se menettäü sen, a ken menettäü oman hengen minun täh, se suau sen.26Midäbo hüviä on ristikanzale, ku häi suannou kaiken muailman, a hengen menetännöü? Ongo moine hindu, kudamal ristikanzu voibi lunnastua oman hengen?27Ristikanzan Poigu tulou Tuattah taivahallizes väis da valgies omien anheliloinke, i sit maksau kaikile heijän ruadoloi müöte.28Toven sanon teile: erähät täs seizojis ei kuolta, kuni ei nähtä Ristikanzan Poigua tulemas suarinnu.»

Lugu 17.

Hristosan muuttumine

(Mark. 9:2-13; Luk. 9:28-36)

1Kuvven päivän mendüü Iisus otti kerale Pedrin da Juakoin da tämän vellen Iivanan da vedi heidü üksii korgiele mäile.2Sie Häi muutui heijän silmien ies: Hänen roﾞat ruvettih läpettämäh ku päiväine, i Hänen sovat roittih valgiembakse valgiedu.3Sit heijän edeh jiävittihes Moisei da Il'l'u, kudamat paistih Iisusanke.4Pedri sanoi Iisusale: «Iﾞändü, hüvä on meile täs olla. Ku tahtonet, minä luajin täh kolme lehtikodua: Sinule, Moiseile da Il'l'ale.»

5Vie Pedrin paistes, valgei läpettäi pilvi katoi heidü, i pilves kuului iäni: «Tämä on Minun armas Poigu, kudamah olen mieldünüh. Kuunnelkua Händü!»6Konzu opastujat kuultih iäni, hüö pöllästüttih da langettih muale očin.7No Iisus tuli heijän rinnale, kosketti heidü da sanoi: «Noskua, älgiä varakkua.»8Konzu hüö nostettih piät, ei nähtü nikedä muudu, vai ühtü Iisussua.

9Konzu hüö heitüttih mäilpäi, Iisus sanoi heile: «Älgiä sanelkua nikelle tädä nägüü, kuni Ristikanzan Poigua ei ole nostatettu kuollielois.»10Opastujat küzüttih Hänel: «Mindäh zakonanopastajat sanotah, buite enzimäi pidäü tulla Il'l'al?»11«Il'l'u i tulou», sanoi Iisus, «da panou kai omile sijoile.12A minä sanon teile: Il'l'u on jo tulluh. Rahvas vai ei tundiettu händü, i ruattih hänele, midä tahtottih. Muga Ristikanzan Poijalgi pidäü tirpua muokat heijän käzis.»13Sit opastujat ellendettih: Häi pagizou Iivan Ristijäs.

Iisus ajau brihačus pahan hengen

(Mark. 9:14-29; Luk. 9:37-43)

14Konzu hüö tuldih järilleh rahvahan luo, Iisusan luo tuli mies, heitüi polvilleh Hänen edeh15da sanoi: «Iﾞändü, ﾞiälöiče minun poigua! Häi on langeilii, äijäl muokkuahes, langeilou libo tuleh, libo vedeh.16Minä toin händü Sinun opastujien luo, ga hüö ei voidu piästiä händü.»17Sit Iisus sanoi: «Oi sinä uskomatoi da pahakse heittünüh polvi! Hätkigo minul vie pidäü olla teijänke? Hätkigo vie pidäü tirpua teidü? Tuogua brihačču tänne minun luo.»18Iisus kovah käski karule lähtie brihačus, i se lähti. Brihačču kerras rodih terveh.

19Müöhembi, konzu nikedä ei olluh lähäl, opastujat mendih Iisusan luo da küzüttih: «Mindähbo müö emmo voinnuh ajua karuu brihačus?»20«Sendäh, ku teijän usko on ülen pieni», vastai Iisus. «Toven sanon teile: ku teijän usko olis hos gorčitsan siemenen suurus, tüö voizitto sanuo tälle mäile: 'Siirrü tiäpäi tuane', i se siirdüs. I ei olis mostu ruaduo, midä tüö etto vois ruadua. [21Nengoine karu ei lähte muul, vai malitul da pühitändäl.]»

Iisus pagizou uvvessah omah kuolendah näh

(Mark. 9:30-32; Luk. 9:44-45)

22I konzu hüö ühtes käveltih Galilein muadu müöte, Iisus sanoi opastujile: «Ristikanzan Poigu annetah rahvahien käzih,23i hüö tapetah Händü, no kolmandennu päivännü Händü nostatetah kuollielois.» Sit heile rodih ülen paha mieles.

Iisus maksau jumalankoin maksun

24Konzu hüö tuldih Kapernaumah, Pedrin luo tuldih jumalankoin maksunkeriäjät da sanottih: «Maksaugo teijän opastai jumalankoin maksun vai ei?»25«Maksau», häi vastai. Konzu häi meni pertih, Iisus ennitti küzüö hänel: «Midä mieldü olet, Simon? Kes muailman suarit kerätäh maksuloi, omis vai vierahis?»26«Vierahis», vastai Pedri. Sit Iisus sanoi hänele: «Omat sit ollah välläl.27No mikse suututtua heidü? Mene järvele da lükkiä ongi vedeh. Ota enzimäine kala, kudaman tabuat, da avua sil suu. Sie lövvät hobjud'engan. Ota se da maksa heile minus dai ičes tuači.»

Lugu 18.

Ken on suurin?

(Mark. 9:33-37, 42; Luk. 9:46-48; 17:1-2)

1Terväh sen jälgeh opastujat tuldih Iisusan luo da küzüttih: «Ken on suurin Taivahallizen valdukunnas?»

2Sit Iisus kučui lapsen, pani händü heijän keskele3da sanoi:

«Toven sanon teile: ku etto kiändüne da roinne lapsien jüttümäkse, tüö etto piäze Taivahallizen valdukundah.4Se, ken pidäü iččie vähävägizennü ku tämä lapsi, on suurin Taivahallizen valdukunnas.5I ken minun nimes ottau iččeh luo hos ühten nengoman lapsen, se ottau minuu.6No ken ku vedänöü pahah hos ühten nämis vähävägizis, kudamat uskotah minuh, sille olis parembi, ku riputettas kaglah melliččükivi da upotettas meren pohjah.»

Muailman muanitukset

(Mark. 9:43-48)

7«Paha rodieu tälle muailmale sen muanituksien täh. Muanituksil pidäü tulla, no paha rodieu sille ristikanzale, kudaman kauti net tullah.8Ku sinun käzi libo jalgu vedänöü sinuu riähkäh, leikkua se da lükkiä iäre. Onhäi parembi sinule, ku üksikäzizennü libo üksijalgazennu piäzet ilmanigäzeh elaigah, migu mollembien käzien da jalloinke sinuu lükätäh ilmanigäzeh tuleh.

9A ku sinun silmü vedänöü sinuu riähkäh, kiško se piäs da lükkiä iäres. Onhäi parembi sinul mennä ilmanigäzeh elaigah üksisilmäzennü, migu mollembien silmienke sinuu lükätäh tuliuaduh.

10Kačokkua, älgiä paheksikkua ni ühtü nämis vähävägizis ristikanzois. Minä sanon teile: heijän anhelit taivahis voijah joga aigua nähtä minun taivahallistu Tuattua. [11Ristikanzan Poigu on tulluh eččimäh da piästämäh sidä, mi on kavonnuh.]»

Arbaituspagin üöksünüös lambahas

(Luk. 15:3-7)

12«Midä duumaičetto: ku keltahto ollou sada lammastu da üksi niilöis üöksünöü, eigo häi jätä niilöi üheksiäkümmendü üheksiä mägilöih da lähte eččimäh sidä üöksünüttü?13I ku häi sen löüdänöü – toven sanon teile: häi ihastuu sidä lammastu enämbäl, migu niilöi üheksiäkümmendü üheksiä, kudamat ei üöksüttü.14Mugai teijän taivahalline Tuatto ei tahto, ku hävies hos üksi nämis pienis ristikanzois.»

Kui avvuttua riähkih kavonnuole vellele?

15«Ku sinun velli luadinou riähkiä [sinuu vastah], mene da pagize hänenke kaksi kahtel. Ku häi kuullou sinuu, sit sinä sait vellen järilleh.16No ku häi ei kuulle sinuu, ota kerale üksi libo kaksi muudu da mene uvvessah hänen luo. Joga dielohäi pidäü lujendua kahten libo kolmen ristikanzan sanal.17A ku häi ei heidü kuulle, sit sano kai uskojien kanzukunnale. No ku häi heidügi ei kuulle, sit olgah häi sinule ku Jumalua tundematoi libo ku maksuloinkeriäjü.18Toven sanon teile: kai, min tüö sivotto mual, se roih sivottu taivahas; min tüö piästättö välläle mual, se roih piästettü taivahas.19Minä sanon teile vie ühten: ku kahtei teis mual sovitanneh moliekseh mistahto dielos, hüö suajah se minun taivahallizes Tuatas.20Kus kahtei libo kolmei kerävütäh minun nimes, sie minä olen heijän keskes.»

Arbaituspagin ﾞiälettömäh käsküläzeh näh

21Sit Pedri tuli Iisusan luo da sanoi: «Iﾞändü, ku velli ainos luadinou riähkiä minuu vastah, äijügo kerdua minul pidäü händü prostie? Seiččiego kerdua?»

22«Ei seiččie, a seiččiekümmen kerdua seiččie», vastai Iisus.

23«Taivahallizen valduhäi on nengoine: Üksi suari tahtoi suaja čotan omis käsküläzis.24Konzu häi rubei sidä ottamah, hänen edeh tuodih käsküläine, kudai oli hänele vellas kümmenetuhattu talantua.*a25Miehel ei olluh mil maksua, i suari käski müvvä händü, hänen akkua, lapsii i kai elot da maksua velgu.26Sit käsküläine heitüi polvilleh hänen edeh da pokoroiččih: 'Tirpa kodvaine, minä maksan sinule kai.'27Suaril rodih ﾞiäli käskülästü. Häi piästi miehen da prostii hänele vellat.

28No konzu se käsküläine meni pihale, häi nägi sie toizen käsküläzen, kudai oli hänele vellas sada dinuarua.*b Häi meni mieheh käzin, kobristi händü kulkus da sanoi: 'Maksa vellat!'29Mies heitüi polvilleh da pokoroiččih: 'Tirpa kodvaine, minä maksan sinule kai.'30No toine ei tahtonuh vuottua. Häi meni da pani omua dovariššua türmäh, kuni se ei maksane velgoi.

31Toizet käsküläzet nähtih, midä rodih, i pahelduttih. Hüö mendih suarin luo da sanottih hänele kai.32Sit suari käski kuččuo sidä enzimästü käskülästü iččeh luo da sanoi hänele: 'Sinä olet paha käsküläine! Minä prostiin sinule kai vellat, ku sinä pokoroičittos.33Eigo sinulgi pidänüs ﾞiälöijä omua dovariššua, kui minä ﾞiälöičin sinuu?'34Tavan vallas suari andoi käsküläzen muokkuajien käzih, kuni se ei maksane kogo velgua.

35Nenga luadiu minun taivahalline Tuatto teilegi, ku jogatoine teis ei tävvel südämel prostine vellie.»

*a 18:24 Üksi talantu oli ruadajan 15-20 vuvven palku, a tämä velgu oli 10000 talantua!

*b 18:28 Sada dinuarua oli nenga 3 kuun palku.

Lugu 19.

Eruomizeh da naimattomuoh näh

(Mark. 10:1-12)

1Konzu Iisus loppi nämä paginat, Häi lähti Galileispäi da meni Jordanjoven päivännouzupuoldu müöte Juudieh.2Hänele jälles tuli suuri joukko rahvastu, i Häi parandi sie heidü.

3Hänen luo tuldih fariseit, kudamat tahtottih oppie Hänen mielii da küzüttih Hänel: «Voibigo mies hüllätä oman akan joga dielon täh?»4Häi vastai heile: «Olettohäi lugenuh, gu kaiken Luadiju jo alguu müöte on luadinuh ristikanzan miehekse da naizekse?»5I sit Häi jatkoi: «Sendäh mies jätäkkäh tuatan da muaman da ühtükkäh akkah, i net kahtei roijah ühtekse.6Sit hüö enämbi jo ei olla kaksi, a ollah üksi. Sendäh, min Jumal on pannuh ühteh, sidä ristikanzu älgäh eroitakkah.»

7Fariseit küzüttih sit Hänel: «Mindäh sit Moisei on andanuh käskün, kudaman mugah mies voibi hüllätä oman akan, ku andanou hänele erokirjazen?»8Häi vastai heile: «Moisei andoi teile vallan hüllätä oman akan sendäh, ku tüö oletto nengozet kovasüdämellizet. No muailman allus ei olluh muga.9Minä sanon teile: ken hüllännöü akan muun täh, a ei karguandan täh, da nainnou toizes, se on üksi sama ku muata vierahan akanke. [A se, ken nainnou hüllätüs naizes, seﾞo maguau vierahan akanke.]»

10Opastujat sanottih: «Ku nengoine dielo ollou naindanke, ga parembi sit miehel on olla naimattah.»11No Häi sanoi heile: «Tämä sana ei päi kaikile, vai niilöile, kelle tämä oza on annettu.12Kačo ku on mostu, kudamat jo muaman kohtus algajen ei pätä naimah, erähii rahvas luajittih moizekse, i on moizii, kudamat iče vallittih naimattomus, ku tahtottih sluuﾞie vai Jumalale. Ken voinnou, se vallikkah moizen ozan.»

Iisus toivottau lapsile ozua

(Mark. 10:13-16; Luk. 18:15-17)

13Iisusan luo tuodih lapsii, ku Häi panis käit heijän piäle da molizihes. Opastujat ruvettih ebiämäh tuojii,14no Iisus sanoi: «Anna lapset ollah. Älgiä kielläkkiä heidü tulemas minun luo. Taivahallizen valdukundu kuuluu heijän moizile.»15Häi pani käit heile piäle. Sit Häi lähti siepäi.

Voibigo bohattu piästä ilmanigäzeh elaigah?

(Mark. 10:17-27; Luk. 18:18-27)

16Üksi mies tuli küzümäh Iisusal: «Opastai, midä hüviä minul pidäü luadie, ku suaja ilmanigäine elos?»17Iisus vastai hänele: «Mikse sinä minul küzüt, mi on hüvä? On vai üksi, kudai on hüvä. Ku tahtot piästä ilmanigäzeh elaigah, novva käskülöi.»18«Mittumii käskülöi?» mies küzüi. «Nämii», vastai Iisus, «älä tapa, älä magua vierahan akanke, älä varrasta, älä kielahal sanal viäritä tostu,19pie hüvännü tuattua da muamua, suvaiče lähimästü ku omua iččie.»20«Kaikkii nämii käskülöi müöte minä elän», sanoi nuori mies, «midä vie ei tävvü?»21Iisus sanoi hänele: «Ku tahtot olla kaikes hüvännü, mene da müö kai, midä sinul on, i anna d'engat köühile. Sit sinul roih eluo taivahis. Tule sit da astu minule jälles.»22No konzu nuori mies kuuli nämä sanat, häi lähti pahas mieles, sikse gu hänel oli äijü eluo.

23Sit Iisus sanoi omile opastujile: «Toven sanon teile: bohatal on jügei piästä Taivahallizen valdukundah.24I vie minä sanon teile: kebjiembi on verbl'uudal mennä nieglanperäs läbi, miku bohatal piästä Jumalan valdukundah.»25Konzu opastujat kuultih tämä, hüö diivuittihes sidä da küzüttih: «Kenbo sit voibi sinne piästä?»26Iisus kačoi heih da sanoi: «Ristikanzu sidä ei voi, a Jumal voibi kai.»

Mittuine palku suajah opastujat?

(Mark. 10:28-31; Luk. 18:28-30)

27«A müö?» küzüi sit Pedri. «Müö jätimmö kai da astuimmo Sinule jälles. Midä müö suammo?»

28Iisus sanoi heile: «Toven sanon teile: konzu Ristikanzan Poigu tulijas uvves aijas istuhes omale kunnivon valdusijale, sit tüögi, kudamat astuitto minule jälles, istuttokseh kahteletostu valdusijale da rubietto suudimah Izrail'an kahtutostu heimuo.29Jogahine, ken minun nimen täh jätti oman koin, vellet libo sizäret, tuatan, muaman libo lapset, libo pellot, se suau sadua kerdua enämbän da vie ilmanigäzen elaijan.30No äijät enzimäzet roijah jälgimäzikse, a jälgimäzet enzimäzikse.»

Lugu 20.

Arbaituspagin viinumuarjupellon ruadajih näh

1«Mittuine on Taivahallizen valdu? Kačo, iﾞändü lähti aijoi huondeksel palkuamah ruadajii omale viinumuarjupellole.2Häi sobii ruadajienke ühten dinuaran päivüpalkas i tüöndi heidü saduh.3Läs üheksiä čuassuu häi lähti müös pihale i nägi sie miehii, kudamat seizottih joute.4'Mengiä tüögi viinumuarjupellole', sanoi häi heile, 'minä maksan teile oigien palkan.'5I miehet lähtiettih. Läs kahtutostu čuassuu da vie läs kolmie čuassuu häi uvvessah meni pihale da müös muga ruadoi.6Konzu häi meni pihale läs viittü čuassuu, häi nägi sie vie erähii miehii, kudamat seizottih joute, da küzüi heil: 'Midäbo tüö seizotto tiä kaiken päivän joute?'7'Ga niken ei palkannuh meidü', vastattih hüö. Häi sanoi miehile: 'Mengiä tüögi ruadamah minun viinumuarjupellole.'

8Konzu tuli ehtü, savun iﾞändü sanoi ruatuttajale: 'Kuču ruadajat da maksa heile palku, niilöile, ket tuldih jälgimäzinnü, maksa enzimäzikse, a enzimäzile jälgimäzikse.'9Net, kudamat tuldih läs viittü čuassuu, suadih dinuaroin.10Konzu tuldih enzimäi palkatut, hüö smietittih suaja enämbän, no hüögi suadih vai dinuaru miehen kohtah.11Sit hüö ruvettih kurkettamah da sanottih iﾞändäle:12'Nämä jälgimäzekse tulluot ruattih vai üksi čuassu; üksikai sinä maksat heile muga kui meile, kudamat ruavoimmo räkes kaiken päivän jügiedü ruaduo.'13No iﾞändü sanoi ühtele heis: 'Velli, enhäi minä luaji sinule viärüttü; emmogo müö sobinuh dinuarua palkakse?14Ota omat da mene. Minä tahton maksua tälle jälles tulluole muga kui sinule.15Voinhäi minä ruadua omien eloloinke, midä tahton. Vai ongo sinul ﾞiäli, ku minä olen hüvä heidü vaste?'

16Nenga jälgimäzet roijah enzimäzikse, a enzimäzet jälgimäzikse.»

Iisus müös pagizou omas kuolendas

(Mark. 10:32-34; Luk. 18:31-34)

17Jerusalimah matkates Iisus kučui bokkah kahtutostu opastujua da astujes sanoi heile:18«Müö menemmö nügöi Jerusalimah, i sie Ristikanzan Poigu annetah ülimäzien pappiloin da zakonanopastajien käzih. Hüö suuditah Händü kuolemah19da annetah Händü vierahile rahvahile nagrettavakse, rozgitettavakse da ristah nuaglittavakse. No kolmandennu päivännü Häi nouzou kuollielois.»

Iisus da Zevedein poijat

(Mark. 10:35-45)

20Kodvazen olduu Iisusan luo tuli Zevedein poigien muamo omien poigienke, heitüi polvilleh Hänen edeh da tahtoi midä lienne küzüö.21«Midä sinä tahtot?» küzüi Iisus. Naine sanoi Hänele: «Uskalda minule, ku nämä minun kaksi poigua ruvettas istumah Sinun rinnal, üksi oigiel, toine hural puolel, konzu Sinä roittos suarikse.»22Iisus vastai heile: «Tüö etto ellendä, midä küzüttö. Voittogo tüö juvva sen mal'l'an, kudai pidäü juvva minul?» «Voimmo», sanottih hüö.23Sit Häi sanoi heile: «Minun mal'l'an tüö juotto, no kel istuo oigiel, kel hural puolel minus – se ei ole minun vallas. Net sijat kuulutah niilöile, kelle minun Tuatto net varusti.»

24Konzu toizet kümmene opastujua kuultih tämä, hüö suututtih velleksien piäle.25No Iisus kučui heidü iččeh luo da sanoi: «Tüö tiijättö: valdumiehet ollah rahvahien herroinnu, i suuret pietäh rahvahii omas vallas.26Nenga ei pie olla teijän keskes. Ken teijän joukos tahtou olla suurennu, olgah se toizien kazakoiččijannu,27i ken teijän joukos tahtou olla enzimäzennü, se olgah toizien käsküläzennü.28Eihäi ni Ristikanzan Poigu tulluh sikse, ku Hänele sluuﾞittas. Häi tuli iče sluuﾞimah da andamah oman hengen, gu piästiä äijii välläle.»

Iisus parandau kahtu sogiedu

(Mark. 10:46-52; Luk. 18:35-43)

29Konzu hüö lähtiettih Jerihonaspäi, Iisusale jälles astui suuri rahvasjoukko.30Dorogupieles istui kaksi sogiedu, i konzu hüö kuultih, Iisus astuu siiriči, hüö ruvettih kirgumah: «ﾎiälöiče meidü, Iﾞändü, Davidan Poigu!»31Rahvas käskiettih heile vaikastuo, no hüö kirruttih vie enämbäl: «ﾎiälöiče meidü, Iﾞändü, Davidan Poigu!»32Sit Iisus azetui, kučui heidü iččeh luo da küzüi heil: «Midä tüö tahtotto? Midä minä teile luadizin?»33Hüö vastattih: «Iﾞändü, anna meile silmät.»34Iisusale rodih heidü ﾞiäli. Häi kosketti heijän silmii, i hüö kerras ruvettih nägemäh. Sit hüö lähtiettih Hänele jälles.